Lypsykoneen huolto osa maidon laatuketjua ja eläinten hyvinvointia

Maitotiloilla käytössä olevien lypsykoneiden mitoitus, toiminta ja asennukset ovat nykyään paremmat kuin koskaan aikaisemmin.

Lypsykoneiden komponenttien toimintavarmuus on parantunut, esimerkkeinä vaikkapa sähkötykyttimet ja servo-ohjatut alipaineventtiilit. Alipainepumppujen ja tyhjö- ja maitoputkistojen mitoitukset vastaavat nyt paremmin karjan ja lypsäjien asettamia mitoitusvaatimuksia.

Lypsykoneen perusrakenne on siis yleensä hyvällä mallilla. Toisaalta nykyaikaisessa lypsykoneessa on enemmän automatiikkaa, ääriesimerkkinä lypsyrobotti.

Olipa kyseessä lypsyrobotti tai perinteinen lypsykone, on koneen perustoimintojen oltava aina kunnossa. Kun lypsykoneen asetukset ja toiminnot pidetään kohdallaan, on tehty merkittävä ennaltaehkäisevä työ utareterveyden ja maidon laadun ylläpidossa. Silloin myös lypsyyn käytetty työaika on tehokasta.

Lypsyrobotin ja perinteisen koneen huollossa eroja

Häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi lypsyrobotit ovat säännöllisen ja suunnitelmallisen huollon piirissä.

Häiriö automaattisessa lypsyjärjestelmässä näkyisi hyvin nopeasti sekä maitomäärissä että eläinten utareterveydessä – sitä rankempana, mitä tiukemmalle lypsyrobotin kapasiteetti on ajettu. Ennakoivan huollon merkitystä hyvin harva maitotilayrittäjä kyseenalaistaa.

Perinteisen lypsykoneen huollossa syntyy ehkä helpommin houkutus säästää. Ilman automatiikkaa oleva peruslypsykone onkin varsin yksinkertainen ja toimintavarma, etenkin jos siinä on sähkötykyttimet.

Säännöllisesti tykyttävä sähkötykytin voi kuitenkin antaa väärän kuvan lypsyn toiminnasta. Esimerkiksi litistyneet tykytysletkut (kuva) tai tukkeutuneet tykyttimen suodattimet voivat estää tai hidastaa nännikumin liikettä.

Peruslypsykoneen utareterveyden ja maidon laadun kannalta herkkiä paikkoja:

• Tyhjöventtiili, jonka puhdistustoimet on hyvä opetella, jotta puhdistaminen huoltojen välillä onnistuu.
• Nännikumit, jotka pitää vaihtaa jo muutenkin huoltojen välillä.
• Lypsimen yhdyskappaleen ilmanotto, tiivisteet ja sulkimen toiminta. Käsin käytettävässä sulkimessa on vikaa, jos lypsin ei irtoa utareesta helposti. Liian suuri tai liian pieni ilmanotto on riski utareterveydelle ja maidon laadulle. Ilmaa saa mennä lypsimeen vain siitä pienestä ilmanottoreiästä, jonka halkaisija on alle 1 mm. Poreita ja halkeamia ei yhdyskappaleessa saa olla.

Kun lypsykoneessa on automaattiset irrottimet ja maitomittarit:

• Irrottimen pitää sulkea alipaine lypsimestä niin, että irrotin ei vedä lypsintä irti alipainetta vastaan. Alipaineen sukuventtiileiden ja -kumien kunto ja toiminta pitää tarkastaa.
• Maidonvirtauksen seuranta voi häiriintyä esim. seuraavista vioista: yhdyskappaleen ilmanotto on väärä tai virtausanturit ovat likaiset. Tällöin irrotin joko irrottaa liian myöhään tai liian aikaisin.
• Maitomittarin rakenteesta ja toimintaperiaatteesta riippuen huollettavia kohtia ovat tiivisteet ja anturit. Virhe maitomäärän mittaamisessa voi vaikuttaa myös irrotushetken määräytymiseen.

Lypsykoneen pesu:

• Pesuaineen annostelu: Pumppujen letkut saattavat menettää kimmoisuutensa hyvinkin nopeasti. Myös imu- ja painepuolen letkujen pitää olla avoimet ja ehjät.
• Pesuvaiheen lämpötila: Alhainen loppulämpötila ja lika tarttuu uudelleen kiinni.
• Pesuveden ohjausventtiilit ja niiden letkut.
• Huoltopesut (muun muassa lypsinten pesutelineet, lypsykoneen hanaputkistot, maidonkokoojan kriittiset kohteet)

Mahdollisia vikakohteita on toki muitakin. On tärkeää seurata lypsykoneen toimintaa säännöllisesti ja korjata havaitut puutteet välittömästi. Säännöllinen huolto testauksineen antaa varmuutta lypsykoneen toiminnasta.

Pääkuva: Esa Manninen

Katso lisää artikkeleita