Varautumissuunnittelu luo huoltovarmuudelle perustan

Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimii sektoreita ja pooleja, jotka muodostavat Huoltovarmuusorganisaation. Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotanto-, elintarviketeollisuus- sekä kauppa ja jakelu -poolit. Sektorin ja poolien toimintaa ohjaa HVK:n Perustuotanto-osasto.

Jyri Valmu työskentelee elintarviketeollisuuspoolissa ja alkutuotantopoolissa, joiden tehtävänä on muun muassa pitää yllä ja kehittää elintarvikealan huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa omien toimialojensa yritysten ja organisaatioiden verkostossa.

Nopea reagointi tuotannon muutoksiin

Huoltovarmuus perustuu varautumissuunnitteluun, ja Kotala nostaa esiin parin vuoden takaisen vessapaperin hamstrausaallon koronapandemian alettua.

”Samankaltainen lievä panikoituminen olisi voinut kohdistua myös elintarvikkeisiin, jos emme olisi pystyneet vastaamaan kulutuspiikkiin niin tehokkaasti”, Kotala pohtii.

Valmu vahvistaa, että elintarviketeollisuuden yrityksillä oli hyvä valmius ja keinovalikoima reagoida tilanteisiin nopeasti.

”Pystyttiin kommunikoimaan koko arvoketjun läpi ja tekemään tarvittavat päätökset nopeasti”, Valmu kertoo.

Elintarvikeyrityksissä tavoitteena on ylläpitää monipuolista tuotantoa, mutta vakavissa kriisitilanteissa niillä tulee olla kyky sopeuttaa toimintaansa ja arvioida, koska tuotantoa painotetaan enemmän volyymituotteisiin.

”Edellä mainittu supistetun valikoiman periaate on ollut käytössä vuodesta 2015. Maamme ruokahuollon huoltovarmuuden näkökulmasta pidän myös tärkeänä, että alkutuotannossamme on mahdollisimman monipuolinen tuotantosuuntien rakenne”, Valmu toteaa.

”Nautapuoli on toki siinä suhteessa vähiten haavoittuva muun muassa nurmen ansiosta”, Kotala muistuttaa.

Elintarvikesektorin rakennemuutos on vähentänyt yrityksissä tuotantolaitosten määrää ja kasvattanut niiden kokoa. Valiolla on tuotantoa ympäri Suomen, ja Kotalan mukaan se tuo tehokkuuden maksimointiin haasteita, mutta miten Valmu näkee asian?

”Valion tuotantorakenteen malli tukee huoltovarmuutta, koska tuotantoa voidaan kriisitilanteissa jopa siirtää toiseen yksikköön eri paikkakunnalle, jos esimerkiksi veden tai energian saantiin tulisi alueellisia vakavia ongelmia. Uskon, että koronapandemian aikana hajautettu tuotantomalli on helpottanut myös työvoiman saatavuutta.”

Huoltovarmuuskeskus selvittää parhaillaan keskitetyn ja hajautetun mallin etuja ja haittoja kaupan ja jakelun osalta. Tätä selvitystä Valiokin voi halutessaan hyödyntää.

”Laadimme Huoltovarmuusorganisaatiossa runsaasti materiaaleja, oppaita, tutkimuksia ja tarjoamme koulutusta, joita yritykset voivat hyödyntää jatkuvuudenhallinnan suunnittelussaan.”

Kansainvälinen yhteistyö pitää toimituskanavat auki

Seuraavaksi Kotala nostaa keskusteluun saatavuusongelmat.

”Olen kuullut, että esimerkiksi metalliteollisuuden alihankkija joutui hommaamaan tarvitsemiaan komponentteja ostamalla 300 pesukonetta, joista sai ne irrotettua”, Kotala kertoo.

”Pitäisikö tuotantoa siirtää länsimaihin takaisin – toimiiko kansainvälinen työnjako jatkossakin?”

Valmun mukaan esimerkiksi suojavarusteiden osalta pystyttiin tuotantoa melko nopeasti kasvattamaan Suomessa, kun hyllyt tyhjenivät ja saatavuus oli heikko Covid-19-pandemian alkuvaiheessa.

”Tiettyjä lainalaisuuksia tulee vastaan, eli mitä panoksia pystymme tuottamaan itse kansallisen kilpailukykymme turvaamisen näkökulmasta. Asiaa on hyvä pohtia tarkoin elintarvikeketjussakin, jossa esimerkkejä kriittisistä panoksista ovat pakkausmateriaalit sekä apu- ja lisäaineet.”

Valmun mukaan on tärkeää hoitaa kansainvälistä yhteistyötä niin, että toimituskanavat pysyvät auki ja saatavuusongelmat voidaan sopimusteknisesti minimoida.

Kotalan mielestä huoltovarmuudesta ei ole juuri keskusteltu Suomen EU-jäsenyyden alun jälkeen ennen Covid-19-pandemiaa. Nyt hänen mielestään on paikka keskustelulle.

”Omavaraisuuden merkitystä on syytä kirkastaa, ja huoltovarmuuden eteen tehty hyvä työ on aika ajoin jäänyt huomaamatta. Uskon, että kansalaisille on avautunut uudella tavalla oman tuotantomme merkitys muutaman viime vuoden aikana”, Jyri Valmu toteaa.

”Alkutuotannon elinvoimaisuuden katoaminen vaikuttaa oleellisesti kansallisen varautumisen mahdollisuuksiin. Jokainen voi miettiä, minkälaisia vaikutuksia ulkomailta tuotettaviin raaka-aineisiin ja valmisteisiin perustuva elintarvikehuolto aiheuttaisi häiriötilanteissa. Huoltovarmuuskysymykset ovat todella merkittäviä, ja ne pitää pystyä ratkaisemaan yhteiskunnallisesti sekä varmistamaan, että omavaraisuutemme voisi jopa nykyisestään kasvaa.”

Huoltovarmuus maitotiloilla

Kun puhutaan maitotiloista, Kotala kysyy mitä tiloilla tulisi huoltovarmuuden näkökulmasta ottaa huomioon?

”Tiedän, että tiloja hoitavat kovan luokan ammattilaiset, jotka tunnistavat ongelmat ja hakevat niihin aktiivisesti ratkaisuja. Viime vuosien aikana tilanteet ovat olleet hyvin haastavia ja monenlaisia asioita on jouduttu tiloilla varmasti miettimään.”

Valmu vinkkaa, että Huoltovarmuuskeskuksen ja MTK:n järjestämiin alkutuotannon varautumiskoulutuksiin kannattaisi osallistua. Niistä saa näkökulmaa tilatyöhön ja yksityiskohtaista opastusta, millaista varautumista tiloilla olisi järkevää tehdä.

”Tilojen merkitys elintarvikeketjussa on valtava, ja siksi alkutuotannossa olisi hyvä olla toimintoihin sopeutetut varautumissuunnitelmat. Erilaisia uhkatilanteita voi käydä toki läpi mentaalisestikin”, Valmu muistuttaa. ”Verkostoituminen muiden toimijoiden ja kollegoiden kanssa auttaa varautumisessa ja tuo turvaa kriisitilanteissa.”

Kotala komppaa verkostoitumaan ja sanoo, että rakennemuutoksen ja tilakoon kasvun myötä tilojen riskinsietokyky on heikentynyt. Esimerkiksi työvoimapula saattaa kohdata tiloja kriisien seurauksena.

”Myös ilmastonmuutos ja säiden ääri-ilmiöt, ruokavalion muutokset kasvispainotteisempaan suuntaan sekä muut tekijät tulevaisuuteen liittyen tulisi tunnistaa ja arvioida niiden mahdolliset vaikutukset huoltovarmuuteen. Varautumissuunnittelu yhteistyössä Huoltovarmuusorganisaation, yritysten ja toimijoiden kesken on tässäkin tärkein ja ensisijainen väline.”

Lopuksi Valmu antaa kiitosta Valion työlle huoltovarmuuden kehittäjänä arvosanalla ”loistava”.

”Yritys on osallistunut aktiivisesti ja monipuolisesti varautumistyöhön ei vain elintarviketeollisuuden osalta, vaan myös esimerkiksi kyberturvallisuuteen liittyen. Lisäksi toimipaikkojen toimintaa kehittävät harjoitukset tukevat samalla kansallista elintarvikehuoltovarmuuttamme.”

Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan voit tutustua osoitteessa www.turvallisuuskomitea.fi

Teksti: Anu Artjoki

Jyri Valmun kuvat: Nina Kaverinen , Esa Kotalan kuva: Valio Oy