Siirry sisältöön
Näkökulmat

Ilmastopuntari: Hiiliviljelyn välitilinpäätös

Ilmastopuntari: Hiiliviljelyn välitilinpäätös
Juha Nousiainen
Ilmastotiimin johtaja

Valion ilmastoohjelman
johtaja, joka kuuntelee bluesia ja nauttii retkipyöräilystä, lukemisesta ja puutöistä.

Maankäytön muutos on osa EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa.

Maatalous- ja ruokasektorilla maankäytöllä ja sen muutoksella on merkittävä ilmastovaikutus. Tämä on myös osa EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa. Vallitsee vahva yksimielisyys siitä, että multavuudella ja hiilimäärällä on keskeinen vaikutus viljelysmaan viljavuuteen ja vedensitomiskykyyn. Useat maaperän hiilimallit lähtevät siitä, että hiiliviljelyn avulla hiilimäärä voi lisääntyä vain tiettyyn rajaan saakka, minkä jälkeen on mahdollista vain ylläpitää saavutettua multavuutta. Maaperätutkimuksessa on kuitenkin esitetty, että saturaatiotaso voi oikeilla toimenpiteillä nousta, jolloin hiilensidonnalle tulee ikään kuin lisätilaa. Asiasta ei kuitenkaan ole vielä selkeää yksimielisyyttä.

”Hiiliviljelyn tavoitteena on kääntää hiilikato pysyväksi hiilensidonnaksi.”

Valio-ryhmässä maidon arvoketjussa vajaa kolmasosa kaikista päästöistä syntyy maankäytöstä ja sen muutoksesta. Valion ilmasto-ohjelmassa hiiliviljelyllä on keskeinen rooli. Sillä pystytään sekä vähentämään maaperästä tulevia päästöjä että lisäämään viljeltyihin kivennäismaihin pysyvästi sitoutunutta hiilimäärää. Suomen pellot sisältävät suhteellisen korkean hiilimäärän, ja osin sen vuoksi peltojen sisältämä hiilimäärä on ollut laskusuunnassa Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisseurannan mukaan. Hiiliviljelyn tavoitteena on kääntää hiilikato pysyväksi hiilensidonnaksi.

Maidon ja naudanlihan tuotanto pohjautuu Suomessa nurmitalouteen. Suomalaisten uusimpien tutkimustulosten mukaan nurmikierrossa olevien peltojen hiilitase on mahdollista pitää pysyvästi nielun puolella oikeita viljelytapoja noudattaen. Meiltä kuitenkin valitettavasti puuttuu pitkäaikaiset mittaussarjat nurmikiertoisilta lohkoilta. Osin tästä ja maaperän hiilenkierron monimutkaisuudesta johtuen tieteellisesti päteviä hiilenpoistomalleja ei vielä ole Suomessa käytössä. Vanhoja IPCC:n julkaisemia hiilenpoistomalleja ei tulisikaan käyttää, vaan kehittää kansallisesti toimivat laskutavat.

Hiiliviljelyyn kohdistuu suuria odotuksia, jotka voivat johtaa myös ylilyönteihin tai jopa selkeään hiilensidonnan yliarviointiin. Tästä syytä EU:ssa ollaan valmistelemassa lainsäädäntöä maatalousmaiden biologiseen hiilenpoistoon ja hiilenpoiston sertifiointiin. Ympäristöväittämiä koskevan lainsäädännön mukaisesti yritysten ilmastoväittämien tulee olla selkeitä, yksiselitteisiä ja niiden todenperäisyys tulee olla tarkistettavissa. Muutoin väittämää voidaan pitää harhaanjohtavana tai niin kutsuttuna viherpesuna.

Varovaisuusperiaatteen mukaan Valio on käyttänyt hyvin maltillisia hiilenpoistoarvioita hiiliviljellyille lohkoille, eikä näitäkään vielä käytetä yrityksen virallisessa kasvihuonekaasuinventaarissa tai tuotekohtaisissa hiilijalanjälkimalleissa. Hiiliviljelyä kuitenkin edistetään määrätietoisesti maitotilojen jatkuvalla koulutuksilla sekä maksamalla hiiliviljelyn toimenpiteistä vastuullisuuslisää. Tieteellisesti pätevät ja yleisesti hyväksytyt laskentamallit, joita voidaan soveltaa lohkokohtaisesti, on yksi tärkeä lähiajan ilmasto-ohjelman tavoitteista. Hiiliviljelyn lisäksi panostamme turvemaiden päästöjen vähentämiseen eri tavoin, satoa lisäävien peltojen viljelykäytäntöjen kehittämiseen ja vapaaehtoisiin heikkotuottoisten peltojen ennallistamiskäytäntöihin.