Uutta mittaustekniikkaa utareterveyden ja lypsyn edistämiseksi

Osa Valioryhmän osuuskuntien asiantuntijoista on tämän syksyn aikana saanut käyttöönsä edistykselliset, lypsyn aikana käytettävät VaDia-alipainetallentimet. Lypsykoneen toiminnan luonne paljastuukin parhaiten juuri lypsyn aikana tehdyissä mittauksissa.

Ensimmäiset tallentavat mittarit otettiin Suomessa käyttöön yli kymmenen vuotta sitten. Valioryhmän neuvonta on hyödyntänyt nyt laajemmin käyttöön otettavia VaDia-mittalaitteita niiden kehitystyön aikana jo useamman vuoden ajan. Erittäin hyödylliseksi on osoittautunut myös se, että mittarin avulla saadaan tietoa nännikumin sopivuudesta. Sama nännikumimalli ei ole kaikille karjoille sopiva ja tilakohtaisesti kyseessä on aina kompromissi.

Alipainetallenninta voidaan käyttää sekä perinteisen lypsyn että automaattilypsyn mittauksiin. Mittaustaajuus on 200 Hz (200 kertaa sekunnissa!) jokaisessa kanavassa, joten nopeimmatkin paineiskut tai muut alipainehäiriöt saadaan tallennettua.

Perinteisessä lypsykoneessa mittaukset tehdään yleensä lypsimessä ja lypsyrobotissa mittauskohteena on nännikuppi. Alipainetallenninta voidaan käyttää myös maito- ja hanaputkistojen alipaineen tarkastamiseen tai lypsyrobotin alipaineen seurantaan.

VaDia-alipainetallennin lypsimeen kiinnitettynä. Mittauspaikat ovat lyhyt maitoletku (lypsyalipaine), lyhyt tykytysletku ja kaksi nännikumin kaulusta OT ja VE.

Mitä tuloksista saadaan irti

VaDia-mittauksista saadaan tilakohtaista tietoa lehmiin vaikuttavasta lypsyalipaineesta, tyhjälypsystä ja nännikumin sopivuudesta. Mittausten jälkeen alipainetallentimen tallentamat tiedot siirretään tietokoneelle analysoitavaksi.

Jotta mittauksista tehtävät päätelmät perustuisivat riittävään määrään mittauksia, tehdään perinteisen lypsyn aikana mittauksia yleensä niin paljon kuin on mahdollista. Mitatuista lypsyistä lasketaan keskiarvot muun muassa lypsyalipaineelle, kaulus­alipaineelle ja tyhjälypsyajalle. Myös paineiskujen määrä per lypsy lasketaan.

Nännikumin oltava oikean kokoinen

Hyvin tärkeä ja hyödyllinen mittauskohde on nännikumin kauluksen alipaine, joka kertoo sekä nännikumin sopivuudesta että tyhjälypsystä.

Norjalaisessa tutkimuksessa (Rønningen, O. & M.D. Rasmussen, 2008) nännikumin kaulusalipaineen ja utareterveyden välillä havaittiin merkittävä yhteys. Kyseessä on yksi lypsykoneen tärkeimmistä utareterveyteen ja lypsyn sujumiseen vaikuttavista ominaisuuksista.

Raportissa suositukset perusteluineen

Tilakäynnin jälkeen asiantuntija laatii raportin, jossa esitellään yhteenveto mittaustuloksista ja annetaan tarvittavat suositukset perusteluineen. Liitteinä ovat tarkemmat mittausraportit.

VaDia-alipainetallennin käytössä Valioryhmän asiantuntijoilla:

  • Anne Ikävalko ja Anu Potila, Osuuskunta Länsi-Maito
  • Anne Ylinen, Osuuskunta Maitosuomi
  • Sanna Jokela, Osuuskunta Pohjolan Maito
  • Eija Järvinen ja Aila Loikkanen, Osuuskunta Tuottajain Maito
  • Kaj Nyman ja Esa Manninen, Valio Alkutuotanto

Katso lisää artikkeleita

Koneklinikka
Koneklinikka
Koneklinikka
Kun bakteeriluvut nousevat, mistä lähteä liikkeelle?
Koneklinikka
Lypsyssä talous ja lehmien terveys kulkevat samaa latua