Suomalaisen maidontuotannon merkitys korostuu kriisissä

Ukraina ja Venäjä ovat olleet keskeisiä toimijoita kansainvälisessä maataloustuotteiden kaupassa. Ei siis ole yllätys, että viljan hinta nousi maailmalla välittömästi sodan alkamisen jälkeen. Näiden kahden maan yhteenlaskettu osuus maailmalla käytävästä vehnäkaupasta on noin 30 prosenttia, eikä maiden osittainen poistuminen markkinoilta ole korvattavissa lyhyellä aikavälillä muiden maiden tuotantoa kasvattamalla.

Jo yksin tämä olisi riittänyt aiheuttamaan ongelmia maailman ruokajärjestelmään. Vehnän lisäksi Ukraina ja Venäjä ovat olleet isoja toimijoita myös monien muiden maataloustuotteiden ja ruoantuotannossa tarvittavien raaka-aineiden viennissä.

Vallitsevan tilannekuvan perusteella on todennäköistä, että kriisi tulee jossain muodossa kestämään useita vuosia. Tämä puolestaan johtaa kansainvälisen kaupan elintarvike- ja raaka-ainevirtojen muuttumiseen. On erittäin todennäköistä, että ruoan hinta tulee kallistumaan maailmanlaajuisesti. Varakkaissa länsimaissa ruokaan käytettävä osuus tuloista kasvaa, maailman köyhimmissä maissa puolestaan ruoan saatavuusongelmat pahenevat. Useat asiantuntijat ovat varoittaneet maailmanlaajuisen ruokakriisin mahdollisuudesta, joka voi aiheuttaa myös mittavan pakolaiskriisin.

Maitoketjussa tehdään erittäin tärkeää työtä, ja kriisitilanteissa maidontuotannon merkitys suomalaisen maatalouden selkärankana korostuu.

Vallitsevassa tilanteessa on tärkeää keskittyä niihin asioihin, joihin voi omalla tekemisellään vaikuttaa. Maitotilayrityksissä huomio on tällä hetkellä keskittynyt alkavaan kasvukauteen. Kustannuskriisi vaikeuttaa tilannetta, ja kylvöihin lähdetään monella tilalla vaikeista lähtökohdista.

Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt oikean tilannearvion Ukrainan kriisin vakavuudesta, ja 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti maatalouteen on oikea tapa reagoida. Valio ja osuuskunnat ovat nostaneet maidosta maksettavaa hintaa. Ponnistelut tilityskyvyn parantamiseksi jatkuvat.