Rehunäytteet kertovat säilörehujen onnistumisesta

Korjuun ajoitus onnistui pääosin hyvin ensimmäisen säilörehusadon teossa.

Vaikka sateet hieman sotkivat korjuusuunnitelmia eri puolilla Suomea, saatiin ensimmäinen sato korjattua valiolaisilla maitotiloilla pääosin hyvin sulavana. Ensimmäisen sadon korjuun ajoituksessa Valio Artturi® korjuuaikanäytteet olivat hyvänä apuna, ja niitä analysoitiinkin tänä kesänä ennätysmäärä, yli 5 000 kappaletta. Viileä alkukesä oli otollinen nurmien kasvulle ja kehitykselle. Ensimmäisen eli pääsadon säilörehunurmet saivat rauhassa kasvaa massaa sulavuuden laskematta liian nopeasti.

Ensimmäisen säilörehusadon keskimääräinen D-arvo on tähän mennessä analysoitujen lähes 9 000 Valio Artturi® säilörehunäytteen perusteella 679 g/kg ka, mikä on korkeampi kuin muutamana edellisvuonna. D-arvotavoitteen 680 saavuttaa ensimmäisen sadon säilö- rehunäytteistä yli puolet, toisen sadon rehunäytteistä vain kolmannes ja kolmannen sadon rehunäytteistä kaksi kolmasosaa. Toisen sadon säilörehujen D-arvo on keskimäärin 669 ja kolmannen 696.

Kolmannen sadon tuotosvaikutus ei korkeasta D-arvosta huolimatta ole kuitenkaan ensimmäisen sadon veroinen matalan kuitupitoisuuden ja syönti-indeksin takia. Ensimmäisen sadon rehuissa kuitupitoisuus 554 g/kg ka on keskimäärin hyvällä tasolla sulavuuteen nähden, mutta kolmannen sadon kuitupitoisuus on matala, vain 481. Raakavalkuaispitoisuus on riittävällä tasolla ja kaikkien säilörehunäytteiden keskiarvo on 146 g/ kg ka.

Varmimmin märkien rehujen säilöntä on tänäkin vuonna onnistunut happosäilöntäaineilla.

Säilöntätappioita muodostuu rehunsäilönnän aikana aina jonkin verran. Epäonnistunut säilöntä kuluttaa säilörehun sulavia ainesosia paljon, jolloin D-arvokin laskee reilusti. Hyvin sulavana korjatun säilörehun sulavuuden säilyttäminen ruokintapöydälle ja lehmän pötsiin asti vaatii siis onnistumista myös rehunsäilönnässä. Hyvin sulavan ja säilöntälaadultaan moitteettoman säilörehun arvo ruokinnassa on suuri ja korostuu varsinkin korkeiden ostorehukustannusten aikana.

Alkukesän sateet näkyvät märkien säilörehujen suurena osuutena: ensimmäisen sadon säilörehuista yli 53 prosentissa kuiva-ainepitoisuus on alle 300 g/kg. Matala kuiva-ainepitoisuus heikentää säilörehun syöntiä ja näkyy rehuanalyysituloksissa matalampina syönti-indeksipisteinä.

Säilörehujen matala kuiva-ainepitoisuus aiheuttaa tunnetusti haasteita säilöntään ja varmimmin märkien rehujen säilöntä on tänäkin vuonna onnistunut happosäilöntäaineilla. Säilönnältään epäonnistuneiden säilörehujen määrä rehunäytteistä on happosäilöntäaineilla moninkertaisesti pienempi kuin muun tyyppisillä säilöntäaineilla. Ensi kauden säilöntäainehankinnoista päätöksiä tehdessä kannattaakin nyt uhrata ajatus sille, kuinka suuren riskin on valmis ottamaan rehunsäilönnän onnistumisessa.

Lisää Valio Artturi® rehuanalyysitilastoja löydät Valman Artturi-osiosta
Valio Artturi > ARTTURI Rehuanalyysi > Rehuanalyysitilastoja
Lue lisää säilönnän vaikutuksesta D-arvoon
Ruokinta
Omalla viljalla ja herneellä säästöä rehukuluihin
Ruokinta
Neljällä korjuulla parempaa laatua
Ruokinta
Inventoi, analysoi ja budjetoi rehut