Numerot kehittämisen kivijalkana
Taskulaskin ja Excel-taulukot ovat ahkerassa käytössä Siiverinmäen maitotilalla Kauhavalla. Kuluvan vuoden tärkein tavoite on säilörehun ruokinnallisen laadun tarkentaminen.
Pohjoiseen suuntaava Pendolino pöllyttää lunta Siiverinmäen pihaton nurkalla. Tilaa viistävä junarata on yksi syy siihen, miksi tilan eläimet eivät laidunna. Nurmet kasvavat kuitenkin hyvin. Säilörehusato on ollut yleensä määrältään ja laadultaan hyvä, vaikka viime vuoden rehuista puuttuikin kuitua.
”Rehun D-arvotavoitteena on ollut 690–700 g/kg ka. Viime vuonna ylitimme tavoitteen, sillä D-arvo oli ensimmäisen sadon rehuissa lähes 720. Kuiva-ainesatokin on ollut hyvä, keskimäärin 9 400 kiloa hehtaarilta. Silti viime vuoden rehu ei lypsätä riittävästi”, Annakaisa ja Matti Aspila summaavat. Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -säilörehuasiantuntija Sari Perälä toteaa korkean sulavuuden kertovan siitä, että nurmi on ollut korjuuhetkellä vielä hyvässä kasvuvaiheessa.
”Etenkin timoteilajike voi vaikuttaa ensimmäisen sadon optimaaliseen korjuuaikaan jopa viikolla.”
”Sitä tehdään, mitä navetta tilaa.”
Siiverinmäen tila, Kauhava
ELÄIMET: 101 lypsylehmää (ay). Keskituotos 9 400 kg EKM (12 kk), valkuaista 3,5 %, rasvaa 4,5 %. Poikimakertoja 3,3.
PELTOVILJELY: Viljelyala 95 ha. Nurmiseoksessa timotei, nurminata, ruokonata ja englanninraiheinä, apilaa lisätään täydennyskylvönä. Nurmet harataan keväisin. Karhotus ja viljan puinti teetetään urakoitsijoilla.
SÄILÖREHUN TUOTANTOKUSTANNUS: Viime vuonna 15,6 snt/ka kg, tänä vuonna arvio 16,8. Säilörehusta otetaan korjuuaikanäyte, raaka-ainenäyte sekä säilöntänäytteet vähintään kerran kuukaudessa.
RUOKINTA: Kahdesti päivässä jaettavassa seosrehussa säilörehun sekä kuivan, litistetyn ohran lisäksi rypsirouhetta ja kivennäistä. Ruokintasuunnitelmat tila päivittää itse Karjakompassi-ohjelmalla.
MAIDON HIILIJALANJÄLKI: 0,94 CO2e/kg EKM