Neljällä korjuulla parempaa laatua
Jotta korjuu osuisi rehun ravintosisällön kannalta oikeaan ajankohtaan, ottaa Alexander Österberg kaikista sadoista ennen korjuuta Valio Artturi® korjuuaikanäytteet.
Alexander Österberg siirtyi neljään säilörehusadon korjuukertaan kuusi vuotta sitten. Perusteena oli rehun suurempi energia- ja valkuaispitoisuus.
Österbergin tilalla Maalahdessa oli jutun kirjoitushetkellä elokuun toisella viikolla saatu korjattua jo kolmas säilörehusato. Säilörehua tehdään etenkin alkukesällä tiuhaan tahtiin.
”Ensimmäinen niitto on yleensä touko-kesäkuun vaihteessa. Kakkosniitto tehdään 24 vuorokauden päästä ykkössadosta, jos ilmat sallivat. Kolmas sato korjataan viiden viikon päästä kakkosadosta”, Alexander Österberg kertoo.
Neljännen korjuun Österberg venyttää syyskuun viimeisiin päiviin.
”Nurmen ravinteet ovat silloin juurissa eikä uutta kasvua tule. Nurmet ovat talvehtineet myöhäisellä niitolla erittäin hyvin.”
Ajatuksen neljän niiton taktiikasta Österberg sai ruotsalaiselta ruokintasuunnittelijaltaan Lennart Karlssonilta. Karlsson oli nähnyt Ruotsissa monia maitotiloja, joilla rehun laatua oli saatu parannettua siirtymällä kolmesta niitosta neljään. Österberg on kokenut saman käytännössä.
”Kolmella korjuulla säilörehussa oli keskimäärin energiaa hieman yli kymmenen megajoulea ja raakavalkuaista noin 150 grammaa kuiva-ainekilossa. Uudella systeemillä rehun energiamäärä nousi keskimäärin noin 11,5 megajouleen ja raakavalkuainen yli 180 grammaan. Rehun tuotosvaikutus on aikaisempaa parempi.”
Kuluvan kesän rehuihin Österberg ei ole aivan tyytyväinen.
”Määrä on ok, mutta laatu on viime vuosien heikoimmasta päästä. Normaalia matalammat arvot johtuvat epäonnesta säiden suhteen. Pouta tuli kahdessa ensimmäisessä korjuussa 2–3 päivää liian myöhään.”
Jotta korjuu osuisi rehun ravintosisällön kannalta oikeaan ajankohtaan, ottaa Österberg kaikista sadoista Valio Artturi® korjuuaikanäytteet ennen korjuun aloittamista. Hän ottaa myös raaka-ainenäytteet aumasta korjuun yhteydessä. Ruokintakauden aikana hän ottaa vielä säilörehunäytteet. Sadon määrän Österberg laskee kuormien määrästä ja raaka-ainenäytteiden kuiva-ainepitoisuuksista.
Österberg korjaa 60 hehtaarin rehualan omalla koneketjullaan. Korjuussa on mukana kolme vuokratraktoria kuskeineen. Nurmi niitetään meno-paluuniittomurskaimella, karhotus tehdään kuuden metrin karhottimella ja korjuu kärryyn hinattavalla tarkkuussilppurilla. Rehu ajetaan aumoihin navetan lähistölle ja tiivistetään traktorilla. Säilöntäaineena Österberg käyttää AIV Ässää.
”Nurmet ovat talvehtineet myöhäisellä niitolla erittäin hyvin.”
