Markkinoiden myrsky jatkuu

Investointipankki Lehman Brothersin konkurssista alkanut maailmantalouden epävarmuuden aika on jatkunut kohta 15 vuotta. Emme ole juuri voineet puhua vakaasta toimintaympäristöstä, jossa oman yrityksen toimintaa voisi kehittää omista lähtökohdistaan.

Viime vuosikymmenen alussa investointeja suunniteltiin tiloilla hyvän maidonhinnan aikaan. Kiintiöiden poistuminen ja Venäjän tuontikielto romahduttivat maidon hinnan Euroopassa oletettua alemmaksi. Suomessa toimintaympäristö näytti vaikealta, ja investointien epäiltiin loppuvan lähes kokonaan.

Vuosikymmenen lopussa maidon hinnannousu rohkaisi tiloja investoimaan ja lisäämään tuotantoaan. Tuotanto uhkasi ylittää Valion jalostuskapasiteetin etenkin kevätkuukausien aikana, ja sen turvaamiseksi – joutumatta investoimaan bulkkijauhetehtaaseen – lanseerasimme sopimustuotantojärjestelmän. Tilatasolla suunnitellut uudet investoinnit siirtyivät.

2020-luku alkoi globaalin Covid19-pandemian kourissa, mikä vaikutti kulutustottumuksiin, kansainvälisiin kauppavirtoihin ja tilausketjuihin. Yhdessä Ukrainan sodan ja siitä seuranneiden kaupan esteiden kanssa kansainvälisiin kauppavirtoihin muodostui kapeikkoja, jotka ovat aiheuttaneet puutteita sekä tuotantopanosten tarjontaan että tuotemarkkinoille, seurauksena voimakas inflaatio.

Vaikka Suomen EU-jäsenyyden aikana maksettu maidon tilityshinta onkin noussut ennätykseensä, on maitotilayritysten taloudellinen tilanne keskimäärin vaikea. Kustannusten nousu on ollut historiallisen nopeaa ja korkeaa, ja erityisesti energiakustannukset aiheuttavat huolta.

Eri meijereiden asema tilityskyvyn suhteen on muuttunut radikaalisti. Aikaisemmin tuoretuotteita kotimarkkinoille toimittaneet meijerit maksoivat parasta tilityshintaa ja teollisuustuotteita jalostavat heikointa. Nyt tilanne on muuttunut. Esimerkiksi Ranskassa maksetaan maidosta vain hieman yli 40 snt/l, kun taas vahvasti teollisuustuotteita valmistavassa Irlannissa yli 60 snt/l.

Mitkä ovat ruuantuotannon syvät pohjavirtaukset, jotka ohjaavat markkinoita pitkällä tähtäyksellä?

Yksittäisen maitotilan on käytännössä mahdotonta reagoida markkinahintojen muutokseen. Tilojen omat toimet eivät vaikuta siihen, missä tilanteessa esimerkiksi ranskalaiset ja irlantilaiset maitotilat ovat. Maitotilayritys voi vaikuttaa lähinnä omiin toimintoihinsa: ostoihin ja niiden ajankohtaan, mahdollisiin hintasuojauksiin, viljelykasvivalintoihin sekä siihen, miten työt tekee.

Markkinahäiriötilanteessa voi tarkastella strategiaansa muuttuneeseen tilanteeseen nähden. Halvan viljan aikaan sitä oli järkevää ostaa ja käyttää ruokinnassa korkeaa väkirehuprosenttia. Mutta onko tulevaisuudessa väestönkasvun ja hidastuvien kauppavirtojen myötä kallistuvaa ostoviljaa mahdollista syöttää? Vai onko syytä muuttaa strategiaa lisäämällä väkirehukasvien viljelyä ja painottaa entistä enemmän ruokinnassa nurmea? Ihmisravinnoksi kelpaavien kasvien syöttämistä tuotantoeläimille kyseenalaistetaan enenevässä määrin. Nauta kykenee muuttamaan nurmen ihmiselle monipuoliseksi ja arvokkaaksi ravinnoksi.

Niin yksittäisen tilan kuin Valion strategiaa määritettäessä on mietittävä näkymiä kauas tulevaisuuteen. Mitkä ovat ruuantuotannon syvät pohjavirtaukset, jotka ohjaavat markkinoita pitkällä tähtäyksellä? Voiko yhteiskunta ilmastonmuutosta hillitessään asettaa joitain rajoitteita, esimerkiksi uusia ravintosuosituksia (heikoilla perusteilla) tai eloperäisten maiden käyttörajoituksia? Toisaalta uusia liiketoimintamahdollisuuksia voi tulla esimerkiksi päästöoikeuksien tai biokaasun myynnin kautta.

Epävarmuus elintarvikemarkkinoilla on kasvanut viidentoista vuoden aikana. Positiivista on lisääntynyt ymmärrys kotimaisen ruuantuotannon merkityksestä huoltovarmuudelle ja sille, ettei Suomessa kyetä varmistamaan huoltovarmuutta ilman nautaa.

Näkökulmat
Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen
Näkökulmat
Tilojen arki ei mahdu tilastoihin
Näkökulmat
Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi