Ilmastopuntari: Kaurajuoman ja maidon hiilijalanjäljillä

Hiilijalanjälkien vertailussa on huomioitava laskentatavat sekä tuotteiden ravitsevuus. Lue Valion ilmasto-ohjelman johtajan, Juha Nousiaisen, näkemyksiä aiheesta.

Kumpi on ilmaston kannalta parempi valinta, kaurajuoma vai maito? Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Kaurajuoman hiilijalanjälkeen vaikuttavat esimerkiksi viljelytapa, tuotteen valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen sekä tuotteeseen lisättävä vesi ja ravintoaineet. Maidon hiilijalanjälkeen taas vaikuttavat esimerkiksi tilalla käytetty energia, ruokinta, rehun viljelytapa sekä lannan käsittely.

Olisi kaikkien etu, jos kuluttaja voisi kaupassa selkeästi verrata tuotteiden hiilijalanjälkiä toisiinsa. Mutta jos päästölaskennan taustalla oleva tuotantoprosessi ja laskentatapa eivät ole tiedossa, on vaikeaa tehdä johtopäätöksiä tuotteen ilmastoystävällisyydestä. Ruoan kohdalla myös ravintoarvolla ja tuotteen roolilla ruokavaliossa on merkitystä.

Jo yli puolet valiolaisista maitotiloista on laskenut tuottamansa maidon hiilijalanjäljen Valio Carbo® ympäristölaskurilla. Keskiarvo on noin ”kilo per kilo” eli 1 kg CO2e/kg maitoa. Kaupan hyllystä löytyvien Valion maitojen hiilijalanjälki vaihtelee välillä 0,7–0,9 kg CO2e/kilo. Tämä sisältää kaikki päästöt alkutuotannosta kauppaan saakka.

Kaurajuomien ilmoitetut hiilijalanjäljet vaihtelevat välillä 0,2–0,6 kg CO2e/kilo. Oletus on, että nämä luvut sisältävät päästöt alkutuotannosta, logistiikasta ja teollisesta prosessoinnista kaupan hyllyyn saakka. Käsittelemättömän kauran hiilijalanjälki on suurempi, 0,6–0,9 kg CO2e/kilo kauran kuiva-ainetta. Kaurajuoman valmistukseen käytettävän prosessoidun kauramassan hiilijalanjälki pienenee, kun siihen sekoitetaan vettä. Näin laimennetaan sekä tuotetta että sen hiilijalanjälkeä. Yleensä vain noin kolmasosa kauran jyvästä päätyy kaurajuomaan. Monessa tapauksessa tämä sivuvirta päätyy eläinten rehuksi tai muuhun käyttöön, mikä onkin resurssitehokkuuden näkökulmasta hyvin järkevää.

Päästöjä vähentävä ilmastotyö on kaikkien vastuulla.

Kokonaisuutta punnitessa on hyvä muistaa myös juomien ravitsevuus. Jos kaurajuoman proteiinipitoisuus halutaan nostaa maitoa vastaavaksi, pitää siihen lisätä kauraa tai vaihtoehtoisesti muita proteiinipitoisia raaka-aineita, jolloin kaurajuoman hiilijalanjälki nousisi lähelle maidon hiilijalanjäljen tasoa.

Hiilijalanjälki antaa kuluttajille suuntaa-antavaa informaatiota. Tuotteen myyjällä ja valmistajalla on kuitenkin iso vastuu siinä, että kerrotaan, mitä luvun takaa löytyy. Tuotteiden hiilijalanjäljissä on tällä hetkellä laskentatapojen valinnoista aiheutuvaa vaihtelua sekä todellisista ilmastopäästöistä aiheutuvia eroja.

Voidaan sanoa, että kaurajuoman valinta maidon sijasta pelkästään ilmastoperustein ei kestä kriittistä tarkastelua. Mikäli ruokajuoman valinta tehdään ilmastoperustein, on vesi paras vaihtoehto. Mikäli valinta tehdään ravitsemus- ja ilmastoperustein vaikkapa kasvavan lapsen kouluruokailussa, ei kaurajuoma pärjää maidolle.

Näkökulmat
Lehmällä on tärkeä rooli ruokajärjestelmässä
Näkökulmat
Maitomarkkinoiden heilahtelut jatkuvat
Näkökulmat
3 näkökulmaa: Alkutuotannon vastuullisuus kiinnostaa