Turvepeltojen tuottavuus ja ilmastotoimet
Turvepeltojen ilmastoa lämmittävä vaikutus on merkittävä sekä Valion että Suomen mittakaavassa. Valiolaisten tilojen rehuntuotantoalasta noin viidennes on eloperäistä eli multa- ja turvepeltoa, ja tältä alalta vapautuvat kasvihuonekaasut ovat lähes 30 prosenttia Valion kokonaispäästöistä Suomessa.
Maidontuotannon tulevaisuuteen uskovat maatalousyrittäjät ovat investoineet rohkeasti alkutuotannon infrastruktuuriin huomioiden eläinten ja yrittäjien hyvinvoinnin ja ottamalla käyttöön tulevaisuuden energiaratkaisuja, kuten biokaasulaitoksia ja aurinkovoimaloita. Kuitenkin innokkuutta varjostaa monilla tiloilla huoli eloperäisten, erityisesti turvepeltojen viljelyn tulevaisuudesta.
Tutkimuksella on saatu viime vuosina arvokasta tietoa turvepeltojen yksilöllisistä ominaisuuksista ja etsitty päästöjä vähentäviä viljelytekniikoita. Valiolaiset tilat ovat kantaneet oman kortensa kekoon mahdollistamalla turvepeltojen tutkimusta ja osallistumalla keskusteluun turvepeltojen merkityksestä suomalaiselle ruoantuotannolle.
Maankäyttöä tulisi ajatella kokonaisuutena, jossa resurssitehokkuus on myös luonnonvarojen resurssitehokasta hyödyntämistä. Tuottavien, helposti viljeltävien turvepeltojen käyttö maataloudessa on perustellumpaa kuin heikkotuottoisten, vaikeasti viljeltävien lohkojen.
Mitä suurempi sato pellolta saadaan, sitä pienempi on siltä saatavan tuotekilon hiilijalanjälki.
Huonotuottoisiltakin turvepelloilta vapautuu paljon kasvihuonekaasuja, jos pohjaveden pinta on alhaalla. Mediassa puhutaan ennallistamisesta ja kosteikkoviljelystä. Tiloilla, joilla turvepeltoa on merkittävä osa peltoalasta, peltojen vettäminen tarkoittaa käytännössä nykyisen tuotantomuodon edellytyksien merkittävää heikentymistä. Elinkeinon etu on edistää ei-kriittisten turvemaiden tehokkaita ilmastotoimia ja todistaa kriittisten peltojen merkitys kotimaisessa ruoantuotannossa.
”Mitä suurempi sato turvepellolta saadaan, sitä pienempi on tuotteen hiilijalanjälki.”
Viljelyn kehittäminen
Päästövähennys: Kohtalainen +
- Nurmenviljely, ei yksivuotisia kasvustoja
- Nurmikiertojen pidentäminen
- Muokkauksen vähentäminen
- Tuottavuuden ja maan kasvukunnon parantaminen
- Pohjavedenpinnan nosto päästöjen vähentämiseksi viljelyn sallimissa rajoissa ja altakasteluna
Kosteikkoviljely
Päästövähennys: Tehokas ++
- Pohjavedenpinnan merkittänä nosto
- Kosteikoviljeltyä kuiviketta, kuten ruokohelpeä, uusia tuotteita markkinoille jne.
Heikkotuottoisten turvepeltojen viljelystä luopuminen
Päästövähennys: Todella tehokas +++
- Luonnonhoito- ja lintukosteikot
- Ennallistaminen suoksi (paksu turvekerros)
- Metsitys (ohut turvekerros)
Eloperäisten peltojen tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa Valio-ryhmä on mukana
VÄPÄ, Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)
ARMI, Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)
RUUHI, Ruoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)
BIOHILA, Tarkkaa tietoa peltojen biomassasta maatalouden hiilitaselaskennan sovelluksiin yhdistämällä satelliitti- ja maastomittauksia sekä ekosysteemimallinnusta (Hiilestä kiinni, Maa- ja metsätalousministeriö)
OMAIHKA, Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (MAKERA, Maa- ja metsätalousministeriö)
Vedet haltuun valuma-alueilla (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
TurPo, Turvepeltojen vesienhallinnan toteuttaminen valuma-aluetason tarkastelun ja pohjavedenpinnan monitoroinnin pohjalta (Vesiensuojelun tehostamisohjelma, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Hiilijalanjälkilaskenta tarkentuu
Kehitämme Valiolla Carbo® -ympäristölaskuria, koska tutkimustieto eri päästölajien vaikutuksista lisääntyy ja laskentatavat tarkentuvat. Uusien ominaisuuksien ansiosta tilakohtainen laskenta on nyt aikaisempaa tarkempaa.