Osuuskunta Länsi-Maidon kylmäkonehuoltajat Turo Jaakola-Siimes ja Santeri Hankimaa ovat marraskuisena aamuna tavanomaisella huoltoreissullaan Salon Rekijoella.
”Käymme tarkastamassa ja huoltamassa osuuskunnan omistamat tilasäiliöt keskimäärin kerran vuodessa. Tietysti käymme paikan päällä myös silloin, jos yrittäjä ilmoittaa tilasäiliön ongelmista”, Jaakola-Siimes kertoo.
Tänään rutiinitarkastuksessa oleva Jussi ja Kalle Lehtisen kahden robotin navetan tilasäiliö on kaikin puolin kunnossa. Säiliö sijaitsee avarassa maitohuoneessa erillään eläinhallista, jolloin säiliön laitteisiin ei kerry kovin helposti likaa.
”Säiliö on toiminut hyvin seitsemän vuotta. Kylmäainettakaan ei ole tarvinnut lisätä. Ainoastaan ukkonen rikkoi kerran piirilevykortin ja sulake on välillä palanut”, Kalle Lehtinen kuvailee.
Tilasäiliön yhteyteen on asennettu levymallinen maidon esijäähdytin. Esijäähdytin pienentää sähkönkulutusta, sillä se laskee maidon lämpötilan lypsylämpimästä noin puoleen. Kahden robotin tilan arvioidaan säästävän vuodessa noin 10 000 kilo- wattituntia esijäähdyttimen ansiosta Lehtisten navetassa esijäähdyttimestä talteen otettava lämpö johdetaan lehmien juomaveteen.
Kalle Lehtinen kertoo, että tilan sähkönkulutus on 140 000 kilowattituntia vuodessa. Moderni pihatto on energiatehokas, ja siksi uusia sähkönsäästökonsteja on vaikea löytää. Tankin kylmäaineesta voisi vielä ottaa lämmön talteen, mutta sille ei Lehtisen mukaan olisi käyttöä, koska kaikki tarvittava lämmitysenergia saadaan hakelämpölaitoksesta.
”Ulkovalot pidämme kuitenkin nyt syksyllä pois päältä. 32 kilowatin aurinkovoimala asennetaan ensi vuonna. Paneelien saatavuusongelmat viivästyttivät asennusta”, Lehtinen kertoo.
Huoltomiehet tarkastavat ensimmäiseksi kylmäaineen lauhduttimen puhtauden.
”Lauhduttimen säleikköön kertyy helposti pölyä, mikä heikentää jäähdytystulosta ja lisää sähkön kulutusta. Säleikkö kannattaa silloin tällöin pestä vedellä”, Jaakola-Siimes kannustaa.
”Jäähdytinjärjestelmää on hyvä seurata vuotojen varalta. Vuoto näkyy kosteina, vihertävinä öljyläikkinä kompressorin alla. Jos kylmäainetta pääsee valumaan pois, lisää se kompressorin käyntiaikaa.”
Seuraava tarkastuksen kohde on tankin pesulaitteisto. Asentajat pystyvät testaamaan laitteiston toimivuuden, vaikka säiliössä olisi maitoa.
”On tärkeää, että yrittäjä tarkkailee itsekin pesujen onnistumista. Pesuaineen kulutusta voi seurata vetämällä viivan kanisteriin ja seuraamalla, että pesuaineen pinta laskee. Kannattaa myös katsoa ja kuunnella, että pesulaitteen pesupää pyörii. Yksi tarkkailtava kohde on myös sekoitusmelat. Niiden pitää pyöriä, jotta maito jäähtyy tehokkaasti”, Hankimaa sanoo.
Tankin sähkönkulutuksen kannalta on etu, jos vesi saadaan pesulaitteeseen valmiiksi 80-asteisena, jolloin pesulaitteiston ei enää tarvitse kuumentaa vettä. Tarkastuksen yhteydessä varmistetaan myös se, että lauhdutin toimii ja että kylmäaineen höyrystimessä on oikea paine. Huoltomiehet muistuttavat maitohuoneen tehokkaasta tuulettamisesta. Lämpö pitää saada huoneesta pois, jottei kompressori kävisi turhaan. Lehtisten tilalla maitohuonetta viilennetään koneellisella ilmanpoistolla.
”Syksyn ja talven tullen on syytä seurata, ettei maitohuoneen lämpötila laske alle 15 asteen. Matalampi lämpötila saattaa hidastaa maidon jäähtymistä. Talvea varten kannattaa laittaa tuuletusluukkuihin eristeet”, Jaakola-Siimes neuvoo.
Robottitiloilla säiliöiden vakavien toimintahäiriöiden ilmoitukset tulevat robotin kautta yrittäjän tietoon. Ilmoitukset pienemmistä häiriöistä jäävät näkyviin vain tankin ohjaustauluun. Hankimaa muistuttaa, että kaikista vuokrasäiliön vakavammista häiriöistä pitää ilmoittaa osuuskunnan päivystysnumeroon, jotta vika päästään korjaamaan nopeasti eikä maitoa mene hukkaan.
Tankin lisäksi myös lypsykoneen säännöllinen huolto on maidon hyvän laadun edellytys. Huollettu laitteisto toimii luotettavammin ja energiatehokkaammin. DeLavalin tukihuoltoteknikkona Länsi-Suomen alueella toimiva Juri Helasmo on hieman huolissaan huoltovälien pidentymisestä.
”Huoltovälejä on venytetty joskus jopa kaksinkertaisiksi suositeltuun nähden. Vaarana ovat silloin laitteiston toimintahäiriöt ja maidon laadun heikkeneminen. Huolloista tinkiminen on vain loppulaskun siirtämistä, ja lasku saattaa lopulta olla suurempi kuin säännöllisillä huolloilla olisi ollut”, Helasmo sanoo.
”Robotin tai muun lypsylaitteen toimintaa kannattaa tarkkailla jatkuvasti ja kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kestääkö jokin vaihe normaalia pidempään. Vaikka lypsylaitteen toiminnassa ei olisi silminnähtäviä vikoja, saattaa laitteessa silti olla esimerkiksi ilmavuotoja, jolloin lypsytulos ja -tehokkuus kärsivät. Kannattaa pitää korvat auki ylimääräisten sihinöiden ja suhinoiden varalta.”
Pesutapahtumakin voi olla tehoton, jos säädöt eivät ole kohdallaan. Pesuveden lämpötilaa voidaan jossakin tapauksessa jopa laskea, kun laitteisto on kunnossa ja käytettävä pesuaine riittävän laadukas. Jo muutaman asteen pudotus voi vuositasolla tuoda huomattavan säästön.
Helasmo vinkkaa, että kaikki havaitut toimintahäiriöt kannattaa kirjata muistivihkoon, jotta ne muistetaan varmasti tutkia huollon yhteydessä. Jaakola-Siimes komppaa kollegansa näkemyksiä.
”On äärimmäisen tärkeää, että mistään lypsylaitteiston huolloista ei tingitä. Huolloista tinkiminen aiheuttaa helposti moninkertaisen laskun laitteiden uusimisen, eläinten terveyden, maidon laadun heikkenemisen ja sähkön kulutuksen lisääntymisen kautta.”
Huoltomiehillä on vielä yksi yhteinen toive maitotilayrittäjille.
”Olisi hyvä, että maitohuone ja lypsylaitteen ympärystä olisi siisti silloin, kun huolto on sovittu. Työaikaa kuluu hukkaan, jos ensin pitää raivata tilaa laitteiden ympärille. Työpisteessä olisi hyvä olla myös kunnollinen valaistus, asianmukainen vesipiste ja helposti saavutettavat pistorasiat”, Helasmo sanoo.
”Saranoilla seinään kiinnitetty työtaso helpottaisi niin yrittäjän kuin huoltomiehen työtä. Kannattaa myös harkita, voisiko lypsyrobotilla olla pieni painepesuri. Se helpottaisi puhtaanapitoa ja varmistaisi maidon laatua”, DeLavalin huoltomiehet ehdottavat.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen
