Laidunnus onnistuu pienelläkin peltopinta-alalla - katso video

Alasen 70 lypsylehmän tilalla laiduntavat kaikki eläinryhmät. "Ei meillä ole kuin hyviä asioita kerrottavana laiduntamisesta", Mari ja Ville Alanen toteavat.

Nokian Sarkolan kylällä on pilvipoutaisen aurinkoinen kesäpäivä. Aurinkoisilta näyttävät myös maitotilayrittäjät Mari ja Ville Alanen.

”Tämähän on oivallinen laidunnuskeli. Lähes kaikki lehmämme ovat nyt laitumella”, he toteavat.

Mari ja Ville Alanen puhuvat mielellään laiduntamisen puolesta, koska heidän kokemuksensa ovat myönteisiä. Alasten tilalla laiduntavat kaikki eläinryhmät.

”Meillähän on tästä vain hyvää sanottavaa, vaikka epäilijöitä ja epäilyksiä riitti ja riittää. Yleinen uskomus on, että laiduntaminen on työlästä, kallista ja hankalaa. Olemme miettineet, mikä tässä on ollut työläintä. No, aidat rakensimme ja siinäkin meni vain pari päivää”, kertoo Mari Alanen.

Eläinten hyvinvointi oli suurin motivaattori laiduntamisen aloittamiselle.

”Onhan se parantunut huimasti, ja eläimet ovat paljon parempikuntoisia kuin ennen. Liikunta tekee niille vain niin hyvää, ja lihaskasvun näkee silmissä. On hienoa, kun lehmät saavat viettää laitumella luonnollista sekä lajityypillistä elämää ja kerätä itse ruokansa”, Mari Alanen kertoo.

Tilalla on 70 lehmän lypsykarja ja saman verran nuorta karjaa. Nuorkarja ja umpilehmät ovat laiduntaneet jo useampana vuotena. Vuonna 2016 Alaset rakensivat navettalaajennuksen yhteydessä lypsylehmille jaloittelutarhan, josta oli helppo jatkaa laidunnukseen.

Alasten mielestä on täysin ymmärrettävää, että laiduntamista kohtaan on ennakkoluuloja.

”Meitäkin mietityttivät peltopinta-ala ja laidunalan riittävyys. Nyt olemme kuitenkin oppineet, että tämä käy yllättävän helposti pienelläkin pinta-alalla. Täytyy olla vain kunnon aidat ja vahva ajatus laiduntamisesta”, yrittäjäpari kertoo.

Alasen tilalla eläimet kulkevat vapaasti laitumelle ja tietävät itse sopivan laidunnuskelin. Kuumilla ja paahtavilla säillä lehmät eivät tykkää olla laitumella. Silloin suurin osa lehmien syömästä rehusta on säilörehua.

”Kannattaa luottaa lehmiin. Jos rajoittaisimme lehmien kulkemista porteilla, voisi se tehdä työstämme hankalampaa”, Mari Alanen toteaa. Tänä kesänä Alasen lehmät pääsivät ensimmäistä kertaa laitumelle. Laidunnus on toteutettu rotaatiolaidunnuksena.

Suurin motivaattori laiduntamisen aloittamiselle oli eläinten hyvinvointi.

”Laidun on pienen kävelymatkan päässä navetasta, joten rakensimme kulkureitin laitumelle. Loppujen lopuksi aitojen rakentaminen oli ihan helppo homma. Rakensin harjoittelijan kanssa pellon reunoille ja kulkureitille kunnolliset High tensile -aidat. Meillä on kaivuri, jolla saimme nopeasti laitettua tolpat maahan. Jaoimme pellon kaistoihin kevyillä sähköaidoilla”, kertoo Ville Alanen. Laiduntaminen on helpottanut maitotilan arjen pyörittämistä, lisännyt hyvinvointia ja tuonut kustannussäästöjä.

”Meidän ei tarvitse ajaa lehmiämme robotille, koska ne kulkevat sinne itsestään. Pihaton siivoaminenkin on helpottanut, kun lehmät ovat ulkona. Ja mikä parasta: lehmien laitumelta syömä nurmi on meille kaikista halvinta rehua”, Mari Alanen toteaa. Alasilta kysytään usein, vaikuttaako laiduntaminen maitomääriin.

”Päivämaidot ovat pysyneet 40–42 kilossa. Saavutimme jopa uuden 12 kuukauden keskituotosennätyksen – 12 000 kiloa vuodessa. Lehmät ja me olemme todella tyytyväisiä laidunnuspäätökseemme.”

7 vinkkiä laidunnukseen

Valio Alkutuotannon kehityspäällikkö Sanna Nokka ja Osuuskunta Länsi-Maidon Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Rikard Westerlund kannustavat laidunnukseen seitsemällä vinkillä.

  1. Jos lypsylehmät eivät ole tottuneet ulkoiluun ja niiden laidunnuksesta on aikaa, kannattaa aloittaa nuorkarjasta. Jos taas navettarakenteet tai pihaton sijainti rajoittavat ulkoilua, suosittelemme päästämään ulos ryhmän, jonka saaminen ulos tuntuu helpoimmalta. Valion 1.5.2023 voimaan tulevat uudet vastuullisuuslisän vapaaehtoiset toimenpiteet kannustavatkin aloittamaan pienestä. Vastuullisuuslisän vapaaehtoisissa toimenpiteissä on erilaisia vaihtoehtoja ulkoilulle ja eri eläinryhmille, ja niitä voi vaihtaa vuosittain. Voit siis aloittaa jostakin toimenpiteestä ja kehittää ulkoilua vuosien varrella.
  2. Laidunnurmi on erinomaista rehua lypsylehmille, kun laidunruokinta tehdään suunnitelmallisesti. Kasvustoa tarkkailemalla määritetään oikea lohkon syöttöaika.
  3. Aloita laidunnus tarpeeksi aikaisin keväällä. Karja on hyvä päästää laitumelle, kun kasvusto on noin 18–25 senttistä. Jos haluat, että rehu on sulavaa, vaihda laidunlohkoa 1–3 päivän välein.
  4. Älä päästä kasvustoa liian lyhyeksi. Syötettävää lohkoa kannattaa vaihtaa silloin, kun kasvusto on syöty noin 10 senttiseksi. Jos lehmät syövät sen tätä lyhyemmäksi, nurmen jälkikasvukyky kärsii eli kasvi lähtee hitaammin kasvuun uudelleen.
  5. Laidunkaudella on myös tärkeä seurata ruokinnan onnistumista. Laitumen laadun muuttuessa kannattaa tehdä muutoksia väkirehuruokintaan, kuten säilörehuruokinnankin kohdalla tehdään.
  6. Laitumella kannattaa käyttää monilajisia nurmiseoksia kuten Valion Carbo® laidunnurmiseoksia, jotka ovat maittavia ja talvenkestäviä.
  7. Vedet kannattaa vetää laitumelle korkeintaan 300 metrin päähän lehmistä. Tunnetusti lehmä on laiska eläin eikä kulje kovinkaan pitkiä matkoja veden perässä.

Teksti: Siiri Räisänen
Kuvat: Jari Salopino

Hyvinvointi
Kryptosporidioosista tullut karjaväen ammattitauti
Hyvinvointi
Kokemuksia vasikoiden vierihoidosta kartoitetaan
Hyvinvointi
Nasevan Terveydenhuolto­käyntikuvaaja kokoaa terveystiedot