Kokemuksia vasikoiden vierihoidosta kartoitetaan

Uudesta kotimaisesta tutkimushankkeesta saadaan vastauksia vasikoiden vierihoidon kysymyksiin.

Vasikoiden kasvattaminen pidempään emän tai imettäjälehmän kanssa maitotiloilla kiinnostaa maailmalla. Aiheesta julkaistujen tutkimusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Muun muassa Saksassa kuluttaja voi jopa ostaa maitoa, jota tuottavilla tiloilla vasikat pidetään omien emiensä kanssa ainakin juottokauden ajan.

Suomessa aktiivista vierihoitotutkimusta on tehty viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, mutta viime vuosina kasvava joukko pioneeritiloja on alkanut pitää vasikoita emän tai imettäjälehmän kanssa ensimmäisten viikkojen tai kuukausien ajan. Kyseessä on kasvatusmenetelmä, jolla on monia todistettuja etuja vasikoiden kehityksen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Kokemuksia emä-vasikkakontaktin toteuttamisesta moderneissa lypsynavetoissa on vielä kohtalaisen vähän. Lisäksi vierihoito synnyttää uudenlaisia haasteita muun muassa lisääntyneen vieroitusstressin muodossa. Tähän ja muihin kysymyksiin kaivataan vielä ratkaisuja tutkimuksen avulla.

Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyöhanke CowCalfSolutions – Ratkaisuja lypsykarjan hyvinvoinnin parantamiseen vasikoiden vierihoidon avulla pyrkii vastaamaan joihinkin näistä haasteista. Tutkimusta rahoittaa Makera. Mukana hankkeessa ovat myös Valio Oy ja 4dBarn Oy.

Lypsyrotuiset lehmät ovat hyvin motivoituneita hoitamaan vasikkaansa.

Hankkeen tavoitteena on koota tuottajille hyvien käytänteiden opas, joka pureutuu vierihoidon erilaisiin toteutusratkaisuihin ja sisältää myös navettarakentamisen näkökulman. Lisäksi yksi tärkeä tavoite on tarkastella vierihoidon valitsemisen vaikutusta tilan talouteen. Näissä työpaketeissa tärkeä rooli on vierihoitoa jo toteuttavilla tiloilla, joiden kokemukset ovat arvokkaita niille, joille vierihoito on vasta alustava suunnitelma tai kiinnostuksen kohde. Tiedon jakamista varten starttaavatkin tulevana talvena pienryhmät, joihin toivotaan osallistujia sekä nykyisiltä että tulevilta vierihoitotiloilta. Ryhmiin ilmoittautumisesta tiedotetaan myöhemmin Valman Valio Terveys -osiossa.

Hankkeen tutkijat keräävät kokemuksia myös vierailemalla vierihoitoa toteuttavilla tiloilla ja muiden maiden tutkimusnavetoissa. Keskeinen osa hanketta on Kuopiossa Luke Maaningan toimipaikalla toteutettava vierihoitokoe, joka tulee täydentämään käsitystä vierihoidon positiivisista hyvinvointivaikutuksista erityisesti emien kannalta.

Imettäjälehmien käyttö on suhteellisen helppo tapa kokeilla vierihoitoa. Imemismahdollisuus, korkea maitoannos ja aikuisen lehmän sekä toisten vasikoiden seura parantavatkin tunnetusti vasikoiden hyvinvointia. Imettäjälehmien kautta on saatu myös tietoa eläinten luonnollisesta käyttäytymisestä ja vasikka-lehmäryhmille sopivista tilaratkaisuista.

Hyvin toteutettuna vierihoito parantaa vasikoiden kasvua juottokaudella sekä ensikkokauden tuotosta. Keskimäärin lehmien kanssa kasvaminen ei lisää vasikoiden terveysongelmia, mutta myös vierihoidossa on kiinnitettävä huomiota ternimaidon laatuun ja saantiin. Pidemmässä vierihoidossa vasikat leikkivät enemmän ja niiden sosiaaliset kyvyt kehittyvät paremmin, minkä ansiosta sopeutuminen aikanaan lypsylehmälaumaan käy helpommin.

Eri vierihoitotavoista kuluttajat pitävät yleensä parhaimpana vaihtoehtona vasikan ja sen oman emän kontaktia, koska siinä piilee mahdollisuus parantaa vasikoiden olojen lisäksi myös lehmien hyvinvointia. Emona oleminen on osa lehmän luontaista käyttäytymisrepertuaaria. On osoitettu, että myös lypsyrotuiset lehmät ovat hyvin motivoituneita hoitamaan vasikkaansa ja hakeutumaan sen seuraan – jopa silloin, kun imeminen estetään.

Ero vasikasta on emälle aina jossain määrin stressaavaa, tehdään se sitten pian syntymän jälkeen tai viikkojen tai kuukausien yhdessäolon jälkeen. Vasikan ja emän side kuitenkin vahvistuu ajan myötä, joten erottamisesta aiheutuvan stressin minimoiminen vähentämällä eläinten kontaktia vähitellen tai tarjoamalla vasikoille lisämaitoa erotuksen jälkeen on tärkeää vierihoidossa. Samalla ennaltaehkäistään erotuksesta ja maitovieroituksesta aiheutuvaa kasvun notkahdusta vasikoilla, jotka ovat tottuneet suureen maitoannokseen.

Luontaisen käyttäytymismallin toteuttamisen lisäksi vasikkakontaktin hyödyistä lehmälle on vielä melko vähän tutkimustietoa. Imettämisen ja lypsyn yhdistelmä muuttaa lehmän ”päiväohjelmaa”, joten on tärkeää seurata, muuttuuko lehmien syönti- ja lepokäyttäytyminen merkittävästi ja kuinka lypsyrobotilla vierailu toimii, kun ne hoitavat vasikoitaan.

Se tiedetään, että tiheämpi utareen tyhjennys vasikan toimesta voi parantaa utareterveyttä. Vasikan nuoleminen lisää mielihyvähormoni oksitosiinin erittymistä lehmässä, joten on mahdollista, että se helpottaa poikimisesta lehmälle aiheutuvaa kipua ja nopeuttaa kohdun palautumista. Oksitosiinitasot ovat korkeammat myös lehmillä, joita vasikka imee verrattuna konelypsyyn, mikä voi toisaalta aiheuttaa ongelmia maidon laskeutumisessa, kun emiä myös lypsetään vierihoidon aikana. Lähivuosien tutkimus tuo toivottavasti lisätietoa myös siitä, kuinka vierihoito voidaan järjestää parhaimmalla mahdollisella tavalla niin että myös maidontuotanto sujuu kitkattomasti.

Lisää aiheesta

maitojame.fi/hyvinvointi/voimavasikka

Samassa paikassa myös kirjallisuus katsaus "Vasikoiden varhainen vieroitus – voisimmeko tehdä jotain toisin".

Katso myös Vierihoitoa ja vastustuskykyä -webinaaritallenne Valman videokirjastossa.

Kuva ja teksti: Mikaela Mughal, Tutkija, Tuotantojärjestelmät, tuotantoeläinten hyvinvointi, Luonnonvarakeskus LUKE

Hyvinvointi
Kryptosporidioosista tullut karjaväen ammattitauti
Hyvinvointi
Laidunnus onnistuu pienelläkin peltopinta-alalla - katso video
Hyvinvointi
Nasevan Terveydenhuolto­käyntikuvaaja kokoaa terveystiedot