Kauppapolitiikka mutkistaa maitomarkkinoita

Globaalit maitomarkkinat ovat muutoksen tilassa. Toisaalta joidenkin maiden väliset kaupanesteet muuttavat kauppavirtoja, ja maitomarkkinoilla kyse on kysynnän sekä tarjonnan globaalista tasapainosta.

Kauppapolitiikka on ratkaisu sujuvampaan markkinoillepääsyyn, mutta hyvin edennyt maailmankaupan vapautuminen on viime vuosina ottanut askeleita taaksepäin. Tästä on paljon esimerkkejä myös maitotuotteiden viennistä Suomesta.

Venäjän vastapakotteet ovat olleet voimassa jo viisi vuotta, ja niitä on toistaiseksi jatkettu vuoden 2020 loppuun. Tänä aikana Venäjällä on satsattu oman tuotannon kehittämiseen, ja jalostettavaksi toimitetun maidon osuus onkin Venäjällä noussut. Vastapakotteet eivät koske Valko-Venäjää, ja siitä onkin tullut suurin maitotuotteiden viejä Venäjälle.

Vieläkin suurempi merkitys EU:n maitomarkkinoihin on Ison-Britannian markkinoilla. Juuston vienti, tänä päivänä vielä sisämarkkinakauppaa, on EU-27 maista noin 500 miljoonaa kiloa, eli tuplamäärä Venäjän vientiin verrattuna. Vieläkään ei varmasti tiedetä, minkälainen kauppa-suhde EU-27 maiden ja Ison-Britannian välille tulee jatkossa.

Seuraava vakava tilanne on muodostumassa lentokonevalmistajien Eurooppalaisen Airbusin ja Yhdysvaltalaisen Boeingin valtiotuista, jotka ovat WTO-sääntöjen vastaisia.

EU:sta viedään 133 miljoonaa kiloa juustoa Yhdysvaltoihin, joka onkin tällä hetkellä EU:n merkittävin vientimarkkina. Yhdysvallat on uhannut asettaa eurooppalaisille juustoille 100 prosentin vastatullit. Toteutuessaan ne vaarantaisivat myös Valion viennin.

Myös kaukainen Indonesia on asettamassa esteitä eurooppalaisten maitotuotteiden viennille. Se on vastatoimi sille, että EU on asettanut tasoitustullin Indonesian valtion tukemalle biodieselille.

Indonesia aikoo korottaa EU:n maitotuotteiden tulleja 5:stä 25 prosenttiin ja kieltäytyy myöntämästä tuontilisenssejä tai viivyttää niiden käsittelyä. Lisäksi tuojia opastetaan hankkimaan maitovalmisteita muista maista.

Suomesta ei ole suoraa vientiä Indonesiaan, mutta viennin estyminen vaikuttaa EU:n maitomarkkinoihin ja sitä kautta tännekin.

Yhdysvallatkin kohtaa kaupan esteitä. Välit Kiinan kanssa ovat tulehtuneet. Kiina on nostanut Yhdysvalloista tuotavien maitotuotteiden tulleja, mutta myös afrikkalaisen sikaruton leviäminen Kiinassa on vähentänyt rehuherajauheen kysyntää – sitä on viety paljon nimenomaan Yhdysvalloista.

Toki kauppapolitiikassa on saavutettu myös hyviä asioita, kuten EU:n ja Etelä-Korean sekä EU:n ja Japanin väliset vapaakauppa-sopimukset sekä Kanada-sopimus.

Seuraavana hyväksymistä odottaa EU:n ja Vietnamin välinen sopimus, jonka pitäisi helpottaa maitovalmisteiden vientiä. Myös Meksikon uusittu etuussopimus edistää eurooppalaisen juuston ja jauheen myyntiä, kunhan se saadaan ratifioitua.

Sen sijaan MERCOSUR*-sopimuksesta ei ole merkittävää hyötyä tai haittaa, sillä molemminpuoliset kiintiöt jäivät vienti-halukkuuteen nähden valitettavan pieniksi.

*Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay

Katso lisää artikkeleita

Näkökulmat
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka linjaa kansalliset strategiset suunnitelmat
Näkökulmat
Maatalouspolitiikka ja Pellolta pöytään -strategia
Näkökulmat
Kauppasopimuksista apua vientiin, kiitos!