Maatalouspolitiikka ja Pellolta pöytään -strategia

Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistusta koskevat asetusehdotukset julkaistiin kesäkuussa 2018. Nyt kun monivuotisesta rahoituskehyksestä on päästy poliittiseen sopuun Eurooppa-neuvostossa, päästään maatalouspolitiikassakin eteenpäin.

Puheenjohtajamaa Saksa pyrkii saamaan lokakuun maatalous- ja kalastusneuvostossa aikaiseksi neuvoston yleisnäkemyksen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Komission Pellolta pöytään -strategia pohjautuu tiiviisti maatalouspolitiikan uudistukseen, ja siitä on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät.

Yhdeksän keskeistä tavoitetta muodostavat perustan tulevan yhteisen maatalouspolitiikan strategisille suunnitelmille. Tavoitteena on

  • varmistaa maataloustuottajille kohtuulliset tulot
  • parantaa kilpailukykyä
  • muuttaa elintarvikeketjun voimasuhteita
  • tukea ilmastotoimia
  • suojella ympäristöä
  • säilyttää maisemat ja biodiversiteetti
  • tukea sukupolvenvaihdosta
  • säilyttää maaseutualueet elinvoimaisina
  • varmistaa elintarvikkeiden laatu ja täyttää terveysvaatimukset.

Kestävän kehityksen periaatteet ovat jo vahvasti valmisteilla olevan maatalouspolitiikan tavoitteissa. Joulukuussa 2019 julkistetussa Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmassa ja sitä seuranneissa strategioissa täsmennetään maatalouden velvoitteita.

Toistaiseksi komissio on julkaissut Vihreän kehityksen tiedonannot Kiertotalous-, Pellolta pöytään - ja Biodiversiteettistrategioista, joiden liitteissä on lueteltu keskeiset toimet. Erään arvion mukaan maidontuotantoketjuun saattaisi kohdistua jopa 120 muutosta asetuksiin tai toimintaohjeisiin. Toki niistä suurin osa koskisi teollisuutta.

Keskeisimpiä maataloutta koskevia asioita ovat ilmastonmuutoksen torjuminen, ympäristön suojeleminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, luomutuotannon lisääminen ja edullisen sekä kestävästi tuotetun ruoantuotannon varmistaminen. Tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käyttöä sekä parantaa eläinten hyvinvointia. Lisäksi on tarkoitus edistää kiertotaloutta.

Uuteen maatalouspolitiikkaan kuuluvat uutena asiana niin sanotut strategiset suunnitelmat, jotka jokaisen jäsenmaan on toimitettava Euroopan komissioon ennalta hyväksyttäväksi.

Komissio edellyttää, että Vihreän kehityksen tavoitteet sisällytetään kunnianhimoisesti strategisiin suunnitelmiin.

On hieman epäselvää, miten se tehdään. Vihreän kehityksen ohjelma on vasta tiedon-anto, ei voimassa olevaa lainsäädäntöä tai nippu asetusehdotuksia. Vaatimukset, joita voitaisiin asetuksiin perustuen strategisissa suunnitelmissa edellyttää, valmistellaan vuosina 2021–2023. Esimerkiksi ehdotus torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevan direktiivin tarkistuksesta, jolla pyritään merkittävästi vähentämään torjunta-aineiden käyttöä, niistä aiheutuvaa riskiä ja riippuvuutta niistä, tehdään 2022 ja voimassa oleva eläinten hyvinvointia, eläinkuljetuksia ja eläinten teurastusta koskeva lainsäädäntö arvioidaan ja tarkistetaan vasta vuoden 2023 lopussa.

Pellolta pöytään -toimenpidelistan tehtävänä mainitaan, että siinä ”annetaan jäsenvaltiolle suosituksia, joissa käsitellään yhteisen maatalouspolitiikan yhdeksää erityistavoitetta, ennen kuin strategiasuunnitelmien luonnokset virallisesti toimitetaan.”

Euroopan vihreä ohjelma on siis jollain tasolla otettava mukaan maatalouden suunnitelmiin, vaikka lainsäädäntöä siitä ei vielä olekaan voimassa. Valion maidontuotantoketjun edelläkävijyys on syytä ottaa suunnitelmia tehtäessä huomioon. Myös omaehtoiselle toiminnan kehittämiselle tulisi jättää tilaa tulevassa politiikassa.

Katso lisää artikkeleita

Näkökulmat
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka linjaa kansalliset strategiset suunnitelmat
Näkökulmat
Kauppapolitiikka mutkistaa maitomarkkinoita
Näkökulmat
Kauppasopimuksista apua vientiin, kiitos!