Hallittu uudistus osa 1: Kaikki voittavat

Tässä juttusarjassa pohdimme lypsykarjan uudistuksen yhteyksiä tilan talouteen ja meitä kaikkia koskettaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. Poimi käytännön vinkit kohti hallittua uudistusta!

Lypsykarjan uudistus eli karjasta poistuvien lypsylehmien korvaaminen uusilla hiehoilla on moniulotteinen kokonaisuus, johon linkittyvät tilan talous, eläinten hyvinvointi ja paikalliset sekä globaalit ympäristövaikutukset. Karjan uudistusta kannattaa toteuttaa suunnitelmallisesti, sillä hiehojen kasvatus on kallista. Uudistuksella on vaikutuksia myös ympäristön hyvinvointiin.

Maidontuotannon ilmastovaikutusten näkökulmasta hallittu uudistus voi pienentää maidon hiilijalanjälkeä. Hiehojen kasvatus lypsylehmiksi kestää keskimäärin kaksi vuotta, minä aikana ne tarvitsevat paljon rehua ja vettä sekä kuluttavat muutoinkin tilan resursseja. Mitä pienempi uudistusprosentti on, sitä vähemmän nuorkarjan kasvatus aiheuttaa ilmastopäästöjä, kuten ruoansulatuksessa syntyvää metaania ja rehuntuotannon aiheuttamaa typpioksiduulia ja hiilidioksidia.

Karjan uudistus linkittyy myös eläinten hyvinvointiin. Sairaudet aiheuttavat lääkitsemistarvetta, hävikkiä ja ennenaikaisia poistoja. Sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin edistäminen on kannattavaa tilan talouden ja ympäristötehokkuuden kuten myös hiilijalanjäljen kannalta. Eläinten hyvinvointia tukevat asiat näkyvät myös hyvänä tuotoksena ja maidon pitoisuuksina. Hyvää terveyttä tukevilla olosuhteilla voimme vaikuttaa paitsi eläinten hyvinvointiin, myös lääkeresistenssiin ja biodiversiteettiin, joilla on tulevaisuudessa yhä suurempi merkitys myös ihmisten hyvinvoinnille.

Uudistusta on mahdotonta toteuttaa optimaalisesti, jos lehmiä joudutaan poistamaan paljon sairauksien vuoksi. Ihanteellista olisi niin talouden kuin ympäristönkin näkökulmasta, jos mahdollisimman suuri osa poistoista olisi suunniteltua karjan jalostusta, ja mahdollisimman pieni osa niin sanottuja ”pakollisia” eli sairauksien ja loukkaantumisten vuoksi tapahtuvia poistoja.

Kestävään ja taloudellisesti kannattavaan lypsylehmien uudistamiseen liittyy monta prosessia, joiden tavoitteet ja mittarit tulee olla selvillä, jotta uudistamisen kustannuksia voidaan hallita. Karjan uudistaminen on toiseksi suurin maidontuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraava rehukustannusten jälkeen. Esimerkiksi 85 lehmän karjassa, jossa poistoprosentti on 32 ja hiehon kasvatuskustannus 2 100 euroa, uudistuskustannus on noin 57 000 euroa vuodessa (85 × 0,32 × 2100).

Karjan uudistaminen on toiseksi suurin maidontuotannon muuttuvien kustannuksen eristä, heti seuraavana rehukustannusten jälkeen.

Yksittäisen poiston kustannukseen vaikuttaa huomattavasti se, milloin eläin poistuu: millä lypsykaudella ja missä vaiheessa lypsykautta. Kalleimmissa poistoissa nuorta eläintä hoidetaan ensin heti lypsykauden alussa, ja sitten se joudutaan poistamaan. Karjan uudistuskustannuksiin kokonaisuudessaan vaikuttaa suuresti poistojen laatu.

Hallitun uudistuksen tiellä liikkeelle kannattaa lähteä analysoimalla poistoja, sillä pelkkä poistoprosentti ei vielä kerro kaikkea. Laske, paljonko poistoista on ollut suunniteltuja, eli miten suuri osa poistetuista lehmistä on mennyt teuraaksi harkitusti lypsykauden lopulla esimerkiksi sen vuoksi, ettei niitä ole enää haluttu siementää huonon tuotoksen tai rakenteen tai muun karjan jalostuksellisen syyn takia. Loput poistoista ovat niin sanottuja pakotettuja poistoja eli lehmiä, jotka ovat kuolleet, lopetettu tai teurastettu jonkin sairauden tai tapaturman vuoksi.

Kannattaa analysoida myös poiston syyt: Minkä ikäisiä poistetut eläimet ovat olleet? Missä vaiheessa lypsykautta ne on poistettu? Mikä on ollut poistumisen tapa eli onko eläin kuollut, lopetettu, lähetetty teuraaksi vai myyty elossa? Entä onko poistoissa ollut vuodenaikaisvaihtelua tai eroja rotujen välillä tai poikimakertojen välillä? Analysoimalla tietoa saadaan selville juurisyyt ja voidaan lähteä kehittämään asioita niin, että poistoista mahdollisimman suuri osa voidaan tehdä suunnitellusti.

Uudistamisen tunnuslukuja ovat uudistuskustannus ja -prosentti, poistoprosentti sekä uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä.

Tilalle optimaalinen poistoprosentti vaihtelee eri tilanteissa. Se on kooltaan vakiintuneessa karjassa usein sopivimmillaan 10–25 välillä. Poistoprosentti pienenee laskennallisesti silloin, kun karjakokoa kasvatetaan. Sopiva poistoprosentti on usein edellistä suurempi tilanteissa, joissa lehmiä tarvitsee poistaa paljon jalostuksellisista syistä tai esimerkiksi utaretulehdussaneerauksen vuoksi.

Talouden näkökulmasta hiehoja ei kannata kasvattaa ylimäärin, sillä vain harva tila pystyy tekemään voittoa hiehojen myynnillä. Karjan keskivertolehmää ei kannata poistaa uuden hiehon tieltä. Sattuman vaikutus tulee toki laskelmissa huomioida. Valmassa oleva eläinterveyden ja talouden suunnittelun apuväline, SimValiokarja-laskuri, on uudistunut. Laskuri huomioi nyt myös tilan sopimusmaitomäärän, valiolaisen maidon hinnoittelun ja kansalliset tuet.

Hallitse karjasi uudistusta!

Aseta tavoitteet

  • Analysoi poistot ja tunnusluvut
  • Löydätkö kehittämistarvetta?
  • Aseta tavoitteet ja edistä niitä aktiivisesti ja suunnitelmallisesti

Tee toimintasuunnitelma

  • Seuraa toteutumista
  • Huomaa onnistumiset
  • Havaitse kehityskohteet

Päivitä tavoitteet

  • Päivitä toimenpide- suunnitelma
  • Seuraa suunnitelman toteutumista

Hallitun uudistuksen tunnuslukuja ja laskentakaavat

Hallitun uudistuksen tunnusluvut ja niiden laskeminen on esitetty oheisessa taulukossa. Voit hyödyntää lukuja esimerkiksi tilasi maidontuotannon kustannusten hallinnassa, karjan terveydenhuollossa ja Valio Carbo® ympäristölaskurilla tehtävässä maidon hiilijalanjäljen laskennassa. SimValiokarja-laskurissa käytetään poistoprosenttia ja Valio Carbo® ympäristölaskurissa uudistusprosenttia. Poistoprosentti löytyy tuotosseurannan vuosiraportilta, uudistusprosentin voi laskea tässä näkyvällä kaavalla.

TUNNUSLUKU JA KUVAUS LASKENTAKAAVA
Uudistuskustannus (€): uudistuksen taloudellisuuden mittari, jota käytetään apuna maidontuotannon talouden hallinnassa = poistoprosentti / 100 × hiehon kasvatuskustannus × karjan lehmäluku
Poistoprosentti (%): lehmien poistojen osuuden mittari, jota käytetään mm. eläinterveyden talouden mallintamisessa, mm. SimValiokarja-laskurissa = vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku × 100
Uudistusprosentti (%): vuoden aikana tarvittujen hiehojen osuuden mittari, jota käytetään maidon hiilijalanjäljen laskennassa, Valio Carbo® ympäristölaskurissa = vuoden aikana karjasta poistettujen lehmien lukumäärä / keskilehmäluku edeltävänä vuonna – ( [keskilehmäluku edellisenä vuonna - keskilehmäluku kyseisenä vuonna] / keskilehmäluku kyseisenä vuonna)
Uudistukseen tulevaisuudessa tarvittavien hiehojen lukumäärä: käytetään karjan uudistuksen suunnittelussa = karjan lehmäluku × karjan poistoprosentti × hiehojen poikimaikä / 24 kk × (1 + hiehojen hävikki-%*)

* Hiehojen hävikki sisältää kaikki elävänä syntyneet lehmävasikat, jotka on myyty tai jotka ovat kuolleet ennen poikimista.

  • Tuuli Hakala  - Kehityspäällikkö , Valion ilmastotiimi

    Tuuli Hakala

    Kehityspäällikkö
    Valion ilmastotiimi


  • Sanna Nokka  - Kehityspäällikkö , Valio Kehitys -palvelut

    Sanna Nokka

    Kehityspäällikkö
    Valio Kehitys -palvelut


  • Kristiina Sarjokari  - Terveydenhuoltoeläinlääkäri , Valio Terveys -palvelut

    Kristiina Sarjokari

    Terveydenhuoltoeläinlääkäri
    Valio Terveys -palvelut


Johtaminen
Kustannusten hallinta tuo kannattavuutta maidontuotantoon
Johtaminen
Laskurilla käsitys rehun tarpeesta
Johtaminen
Vinkit maitotilan kustannushallintaan