Ympäristö- ja ilmastotoimet vaikuttavat markkinaan

Markkinahintojen lasku on alkanut näkyä viime kuukausina myös merkittävinä maidon tuottajahintojen laskuina. Meillä Suomessa hinnat ovat perinteisesti reagoineet hitaammin markkinoiden liikkeisiin, ja Valion tavoitteena on läpi vuosien ollut mahdollisimman vakaa maidon hinta.

Maitomarkkinoiden tasapaino on varsin herkkä. Siirtyminen alitarjontatilanteesta ylitarjontaan ja päinvastoin voi tapahtua jo suhteellisten pienten kysynnän tai tarjonnan muutosten seurauksena. Vielä viime vuoden keväällä maidontuotanto monissa Euroopan suurissa tuottajamaissa oli laskussa eikä niiden uskottu pystyvän kääntämään tuotantoaan nopeasti nousuun. Nyt voidaan nähdä, että oletus oli väärä, ja korkeiden tuottajahintojen kannustamana esimerkiksi Saksasta ja Hollannista löytyi edelleen kapasiteettia nopeaan tuotannon kasvattamiseen. Huolimatta kevään suurista miinusluvuista Saksassa maidontuotanto oli joulukuussa yli kolmen ja Hollannissa yli neljän prosentin kasvussa.

Maitomarkkinoiden tasapaino on varsin herkkä. Siirtyminen alitarjontatilanteesta ylitarjontaan ja päinvastoin voi tapahtua jo suhteellisten pienten kysynnän tai tarjonnan muutosten seurauksena. Vielä viime vuoden keväällä maidontuotanto monissa Euroopan suurissa tuottajamaissa oli laskussa eikä niiden uskottu pystyvän kääntämään tuotantoaan nopeasti nousuun. Nyt voidaan nähdä, että oletus oli väärä, ja korkeiden tuottajahintojen kannustamana esimerkiksi Saksasta ja Hollannista löytyi edelleen kapasiteettia nopeaan tuotannon kasvattamiseen. Huolimatta kevään suurista miinusluvuista Saksassa maidontuotanto oli joulukuussa yli kolmen ja Hollannissa yli neljän prosentin kasvussa.

Aiemmin EU pyrki pitämään maitomarkkinoiden kysyntää ja tarjontaa tasapainossa kiintiöjärjestelmällä, joka päättyi vuonna 2015. Tulevina vuosina erilaisista ympäristörajoituksista tulee yhä enemmän uusi ”kiintiöjärjestelmä”, joka vaikuttaa maidon tuotantomääriin myös Euroopan ulkopuolella. Pariisin ilmastosopimuksessa mukana olevat maat ovat sitoutuneet vähentämään omia ilmastopäästöjään ja nyt sitoumukset alkavat realisoitua myös maataloussektorille. Ensimmäisenä toimenpiteitä on lähdetty tekemään maissa, joissa maatalouden osuus maan kokonaispäästöistä on suuri. Uudessa-Seelannissa maatalouden osuus maan CO2-päästöistä on lähes 50 prosenttia, ja maahan säädettiinkin maailman ensimmäinen vero maatalouden kasvihuonekaasupäästöille. Myös Tanskassa odotetaan päätöstä vastaavasta verosta jo tämän vuoden aikana. Hollannissa suurimpana ongelmana ovat typpipäästöt ja vuonna 2019 maan hallitus on sopinut 25 miljardin euron rahoituspaketista, jonka avulla vähennetään tuotantoeläinten määrää, parannetaan vesien laatua ja vähennetään maatalouden päästöjä. Arvioiden mukaan tuotantoeläinten määrä Hollannissa tulee vähenemään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Ympäristörajoitustoimet tulevat ajan mittaan vähentämään tarjontapainetta markkinoilla ja maitotuotteiden globaalin kysynnän odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Odotuksissa onkin, että maitomarkkina pysyisi tulevien vuosien aikana aiempaa paremmin tasapainossa.

Viime aikoina markkinoita sekoittaneet koronapandemia ja Ukrainan sota ovat kuitenkin opettaneet, että myös jatkossa meidän täytyy varautua odottamattomiin tapahtumiin, jotka voivat muuttaa markkinaolosuhteita voimakkaastikin. Ulkoisista tekijöistä riippumatta Valiolla jatketaan oman toiminnan kehittämistä monilla toimenpiteillä, jotta parannamme edelleen kykyämme maksaa mahdollisimman korkeaa maidon tilityshintaa omistajiemme tuottamasta maidosta. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi #2025-tulosparannusohjelma, Valion brändien ja tuotteiston kehittäminen, Valio Aimo® tukun myynnin kasvattaminen ja lisäarvoviennin edistäminen.