Minä maitotilayrittäjä

Yhdessä hyvä tulee

7. joulukuuta 2022

Me-henki, avoimuus ja mielekäs työnjako ovat Mäkelän maitotilan menestyksen avaimia. Tärkeät sidosryhmät kutsutaan kerran vuodessa pohtimaan tilan asioita yhdessä.

Asko ja Jukka Mäkelä päättivät jo nuorena, että he ottaisivat jatkaakseen vanhempiensa maitotilan Kalajoella. Myöhemmin Jukan vaimo Pauliina tuli mukaan yrittäjäksi. Näin oli syntynyt MTY Jukka, Pauliina ja Asko Mäkelä.

Luottamus toisten osaamiseen sekä halu jakaa vastuuta on olennaista ison maitotilan hoidossa.

Vanhempien aikaan Mäkelän tilalla oli 20 lehmää ja 50 hehtaaria peltoa. Kun veljeksille tuli mahdollisuus vuokrata lisää peltoa, he päättivät rakentaa 60 lehmän navetan. Tilan siirryttyä kokonaan kolmikon omistukseen navetan kokoa kasvatettiin entisestään, ensin 80 lehmään ja sitten nykyiselleen: nyt tilalla on 170 lypsävää ja lähes saman verran nuorkarjaa.

“Ajatus navetan laajentamisesta syntyi halustamme siirtyä robottilypsyyn. Lisäksi siirtymäkauden lehmille tarvittiin paremmat olosuhteet”, Jukka Mäkelä kertoo.

Maidontuotannossa on äärimmäisen monta osa-aluetta, jotka pitää hallita, ja joista ei Mäkelöiden mukaan selviä ilman sidosryhmien apua.

”Maanantain viikkopalaverissa käydään läpi tehtävät, rästihommat ja työnjako.”

”Tilan laajennuttua tuli tarvetta lisäkäsille, joten palkkasimme Karoliina Ahon työntekijäksi – ensin kesätöihin ja sitten kokoaikaiseksi”, Jukka Mäkelä kertoo. Tilan työntekijöiden lisäksi on hyvä jakaa vastuuta yhteistyökumppaneille. Jos ei itse osaa, tulee etsiä joku, joka osaa. Mäkelät pitävätkin sidosryhmät vahvasti mukaan toiminnassa.

Pauliina, Karoliina ja Asko vuorottelevat pääsääntöisesti tilan toimissa. Yhdessä työvuorossa on aina kaksi tekijää: toisen vastuulla on lypsynavetta ja toisen vasikkala. Jukka tekee appeet, huolehtii tilan johtamisesta ja selvittelee mahdollisia ongelmatilanteita.

”Nytkin on investointeja tulossa, kuten viilennyspuhaltimet, ritilämatot, aurinkopaneelit ja salaojitusta. Niitä varten tarvitsemme luvat ja hakemukset, joten paperitöitä riittää normaalien toimistohommien päälle”, Jukka kuvailee.

Jukan ja Askon isä urakoi edelleen tilan pelloilla konetöitä. Äiti tekee ruokaa ja auttaa jälkikasvun hoidossa, kun Jukka ja Pauliina ovat kiinni tilan töissä.

Kaikki ovat Mäkelän tilalla tasavertaisia toimijoita.

”Kukaan meistä ei ole ylempänä tai alempana muita. Arvostamme sekä kunnioitamme toisiamme, vaikka olemme kaikki erilaisia. Vuorovaikutus toimii joka suuntaan avoimesti.”

Tilan työt on jaettu vahvuuksien mukaan.

”On mahtavaa, että meitä on sekalainen porukka ja työtkin ovat vaihtelevia. Velipoikaa eivät peltotyöt kiinnosta, joten häntä ei sinne pakoteta. Itselläni taas ei riitä kärsivällisyys vasikoiden hoitoon, joten minut pidetään poissa vasikkalasta”, Jukka naurahtaa. Kaikki vastuu kannetaan yhdessä – hyvässä ja pahassa.

”Olemme me, emmekä sinä tai minä! Emme etsi syyllisiä tai ota onnistumisiakaan omiin nimiin, vaan olemme aina me-linjalla.”

Maanantaisin pidetään mahdollisuuksien mukaan viikkopalaveri, jossa käydään läpi tehtävät, rästihommat ja työnjako.

”Kuukausittain pyrimme käymään läpi tunnuslukuja, jossa tarkastelemme tuotostasoa sekä katetta ja mietimme mahdollisia kehittämiskohteita”, Jukka kuvailee. ”Meillä on tiivis yhteistyö ruokinnansuunnittelijan kanssa. Hänen kanssaan mietimme, miten saamme olemassa olevat rehut käytettyä järkevästi.”

”Valion omistajana on hyvä olla, koska Valio on tuttu, turvallinen ja innovatiivinen brändi.”
Mitä teille merkitsee olla Valion omistajia?

Vuosittain Mäkelän tilalle kutsutaan ruokintapäivään tärkeitä sidosryhmien edustajia, kuten ruokinnan suunnittelija, tilan eläinlääkäri, säilörehun pääurakoitsija, väkirehujen myyjä ja Valio-ryhmän asiantuntijoita. Viimeksi mukana oli myös pankin edustaja seuraamassa, mitä tilalle kuuluu.

”He kaikki ovat todella tärkeitä tukipilareita toiminnallemme”, Jukka kiittää.

Ruokintapäivän osallistujat kiertävät tilan oman väen kanssa navetassa ja vasikkalassa pohtien, miten ruokinta on onnistunut ja miten sitä voisi parantaa entisestään. Samalla käydään läpi tilan tunnuslukuja. Jokainen päivään osallistuva antaa lopuksi omasta näkökulmastaan palautteen hyvistä asioista ja kehitettävistä kohteista.

”Viimeksi huomattiin, että vasikoiden ja hiehojen kasvussa oli jonkin verran vaihtelua. Mietimme yhdessä, miten kasvua saisi tasaisemmaksi, ja siitä syntyikin oikein hyvää keskustelua ja jopa jatkokehittelyä”, Jukka kertoo. Ruokintapäivän tuloksena vasikoiden ruokintaan tehtiin muutoksia. Lisäksi navettaan päätettiin hankkia viilennyspuhaltimia ehkäisemään utaretulehduksia ja kohentamaan eläinten oloa helteillä, mikä myös parantaisi tuotosta.