Viljava maa on maamiehen ja ilmaston turva

Kotikylälläni Pohjois-Savossa on maamerkkejä isoisäni ja hänen aikalaistensa viljelijöiden kovasta työstä peltojen kasvukunnon parantamiseksi. Näkyvillä on savi- ja suohautoja, joista hevospelillä ajettiin kivennäismaata pehmeille turvemaille ja suohaudoista vastaavasti orgaanista maa-ainesta koville hiesulohkoille. Näitä maamerkkejä näkyy edelleen muillakin seutukunnilla. On pakko ihailla tämän työn viisautta ja sitkeyttä.

Peltojen kasvukunnon parantaminen on ollut viljelijöiden ikiaikainen tavoite. Ennen vanhaan, kun väkilannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei ollut käytössä, piti ottaa kaikki keinot käyttöön, jotta pelloilta saatiin leipään ruista, hevosille kauraa ja lehmille talven heinät.

Valio kouluttaa uudistavaan viljelyyn

Nykyisin puhumme hiiliviljelystä tai paremminkin uudistavasta viljelystä, mutta perusopit pätevät edelleen. Tuottoisa nurmikasvusto sitoo paljon hiiltä sekä kasvustoon että maaperään ilman hiilidioksidin muodossa. Osa maaperään suuntautuvasta hiilisyötteestä muuntuu pysyväksi hiilivarastoksi lisäten maan multavuutta sekä veden että ravinteiden sitomiskykyä. Tämä on sitä viljavuutta, johon isoisänikin pyrki.

Prosessia vahvistavia viljelytoimia kutsutaan hiiliviljelyksi tai uudistavaksi viljelyksi, johon Valio kouluttaa omistajayrittäjiään. Meillä on ollut ja on jatkossakin lähikoulutuksia ja lisäksi olemme mukana Uudistavan viljelyn e-opistossa. Lähikoulutusten parasta antia ovat keskustelut sekä kokemusten ja oivallusten vaihtaminen viljelijältä viljelijälle. E-opisto antaa mahdollisuuden perehtyä aiheeseen silloin, kun on sopiva aika ja paikka.

Peltojen kasvukunnon parantaminen on ollut viljelijöiden ikiaikainen tavoite, mutta nyt se on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Parhaimmillaan maitotilan kivennäismaiden nurmiviljely voi laskea maidontuotannon hiilijalanjälkeä jopa 30–40 prosenttia. Turvemailla jatkuva nurmipeite säilyttää paremmin maaperän hiilivaraston ja vähentää kasvihuonepäästöjä merkittävästi. Kulunut kesä oli vähäsateinen ja hyvät turvemaat antoivat monin paikoin erinomaisen sadon. Kasvukauden aikainen pellon hiilitase voi näissä olosuhteissa olla jopa nettosidonnan puolella.

Poikkeavia kasvukausia aiempaa enemmän

Pitkään on ollut käsitys, että poikkeuksellinen kasvukausi on kerran 10 vuodessa. IPCC:n ilmastoraportin tulosten mukaan ”uusi normaali” voikin olla 2–3 poikkeavaa kasvukautta 10 vuodessa. Eikä tämä kehitys valitettavasti lopu, vaikka koko ihmiskunnan päästöt nollattaisiin ensi viikolla. Maatalouden sopeutumistoimet olisi aloitettava heti päästöjen vähentämisen lisäksi. Monimuotoisuus maan alla ja päällä sekä orgaanisen aineksen lisääminen ovat tärkeimpiä sopeutumiskeinoja.

Maan viljavuuden ylläpito on maamiehen – ja ilmastonkin – turva. Se luo ruokaturvaa sekä täällä Suomessa että globaalisti. Maapallon niin sanotuilla nurmi- ja ruohikkoalueilla asuu noin miljardi ihmistä. Jos näillä alueilla ei enää tuotettaisi ruokaa märehtijöiden avulla, olisi globaali ruokakriisi vääjäämättä edessä. Nurmeen pohjautuvan ruoantuotannon kestävyys ja kiertotalousluonne on päässyt unohtumaan ruokakeskustelussa. Meidän tehtävämme on pitää maan viljavuudesta huolta, mutta samalla kertoa kuluttajille ymmärrettävästi, kuinka arvokasta nurmitalous yhteiskunnalle on. Niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa kunnollinen korvaus.

Näkökulmat
Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen
Näkökulmat
Tilojen arki ei mahdu tilastoihin
Näkökulmat
Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi