Vastuullinen varautuu

Elämme synkkiä aikoja. Kalenterin mukaan niin pitääkin olla, mutta viime aikojen tapahtumat ja kehitys Euroopassa niin turvallisuuden kuin itse kunkin taloustilanteenkin suhteen synkistää mielen ainakin ajoittain. Ihminen ei vallanhimossaan ja ahneudessaan näköjään ole mitään historiasta oppinut. Puuttumatta nyt enempää tapahtuneeseen − siitähän saamme lukea ja kuulla koko ajan − keskityn siihen, mihin suomalainen yhteiskunta on varautunut ja mihin valiolaisten tulee varautua lähitulevaisuudessa.

Alkuun huono esimerkki varautumisesta. Fortum myi verkkoyhtiönsä ja halusi silloisen johdon mukaan käyttää myyntitulot varmistamaan vesivoiman hankintaa Ruotsista ja Norjasta. Uniper omisti nuo vesivoimalaitokset, eikä halunnut niitä myydä. Päätettiin siis ostaa koko Uniper. Pitkän väännön jälkeen kauppa myös onnistui. Riskien piti olla tiedossa, mutta Venäjän toimet pääsivät yllättämään. Nyt verkkoyhtiön myyntitulot käytetään saksalaisten kaasun maksamiseen.

Valtiovalta on toiminut ryhdikkäästi Suomen turvallisuuden takaamiseksi, ja kansalaisten tuki Nato-jäsenyyden hakuprosessin aikana on ollut vankkumaton. Suomen turvallisuuspolitiikka perustuu ennaltaehkäisyyn ja laajaan viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Muuttunut tilanne on varmasti vaatinut tarkennuksia varautumiseen isossa kuvassa. Koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa. Kriisitilanteita peilataan eri skenaariomalleilla, mutta markkinaehtoisuus pyritään säilyttämään kaikissa tilanteissa. Terve ja omistajilleen kannattava liiketoiminta on kaiken varautumisen pohjana. Elintarviketeollisuus kuuluu Huoltovarmuuskeskuksen ohjeistuksessa käyttäjäryhmään, jonka sähkönsaantia tulisi turvata. Kyberhyökkäysten vaara on jokapäiväistä, ja tietoturvan merkitys on suuri koko ketjussa.

Koko Valio-ryhmällä on suuri merkitys Suomen kriisivalmiudessa ja huoltovarmuudessa.

Maidonhankintaosuuskunnat turvaavat maidonkeräilyn ja muut niille kuuluvat tilojen tuotannolliset tarpeet eri tilanteissa. Maitotilalla varautuminen alkaa ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta: ruokaa, vettä, lääkkeitä, lämpöä ja varavirtaa. Kotivara tulee olla, myös jonkin verran käteistä rahaa. Maidontuotannossa kriittiset tuotantopanokset ovat riittävän rehumäärän ohella sähkö, polttoaineet ja vesi. Valmassa olleen kyselyn perusteella yli 90 prosenttia valiolaisesta maidosta tuotetaan tiloilla, joilla on varavoimaa käytössään. Luku on hyvä. Isoimmilla tiloilla varavoima käynnistyy automaattisesti sähköntulon katketessa. Pienemmän, varsinkin vanhemman traktorikäyttöisen varavoiman toimivuus ja laatu on syytä varmistaa. Maitotiloilla käytetään pakkaskeleillä uskomattoman paljon sähkölämmitystä niin veden kuin lannankin siirtämiseen. Tämä on syytä muistaa, pieni vika voi aiheuttaa ison harmin. Useilla tiloilla ainakin osa käyttövedestä tulee kunnallisesta tai osuuskunnan verkosta. Vesihuollosta vastaavilta on hyvä kysyä, onko laitoksen sähkön- saanti turvattu joka tilanteessa.

Tätä kirjoitettaessa Olkiluodon ydinvoimalan pumppuongelmat ja niiden pitkäkestoisuus odottavat tarkennuksia. Sähköä on jo alettu säästää sen korkean hinnan vuoksi, ja tulevana talvena sähkökatkojen mahdollisuus on otettava vakavasti.

Ajat ovat haastavat kaikille. Valio on kuitenkin pystynyt siirtämään vuoden mittaan tehdyt tilityshinnan korotukset markkinahintoihin niin kotimaassa kuin teollisuusviennissäkin. Vientikaupan hyvä hintataso on toistaiseksi turvattu. Kotimaassa kuluttajien ostokäyttäytyminen on syksyn mittaan muuttunut suosimaan halvempia tuotteita. Kuitenkin Valion tuotteiden laatu ja imago kantavat, ja markkinaosuudesta pidetään kiinni. Mahdollisimman korkealla tilityshinnalla lähdetään myös ensi vuoteen. Varaudutaan erilaisiin haasteisiin alkaneella talvikaudella, ja uskotaan silti ihan tavalliseen ja rauhalliseen joulun aikaan.

Näkökulmat
Pitääkö tulla nälkä, ennen kuin ruoantuotannon tärkeys ymmärretään?
Näkökulmat
Valion vienti kansainvälisillä markkinoilla
Näkökulmat
Ruotsissa haastajan asemassa