Vältä hometoksiinit murskeviljan säilönnässä

Murskeviljan säilöntään on annettu päivitetyt ohjeet riskien välttämiseksi.

Perinteisesti murskeviljasäilönnässä viljan tavoitekosteus on ollut yli ­30 %, jopa 35–45 %. Säilöttävän viljan kosteutta ei kuitenkaan läheskään aina pysty itse valitsemaan. Melko kuivaa viljaa päädytään usein murskesäilömään tiedostamatta siihen liittyviä riskejä. 

Kun viljan kosteus on vain 14–28 %, homeilla on kilpailuetu muihin mikrobeihin nähden. Homeiden torjunta on keskeisin säilönnän haaste. Samanaikaisesti hapettomuuden saavuttaminen on vaikeampaa, koska kuivat jyvät eivät litisty tiiviiksi massaksi kuten kostea vilja. 

Homeiden tuottamia myrkkyjä eli mykotoksiineja voi muodostua viljaan pellolla tai puinnin jälkeen, jos olosuhteet suosivat toksiinien muodostumista. 

Kun säilöntä on epäonnistunut, murskeviljassa on havaittu aflatoksiinia. Lehmän rehussaan syömä aflatoksiini kulkeutuu maitoon saakka. Maidossa sitä ei kuitenkaan saa olla, ja siksi aflatoksiini viljassa voi johtaa jopa maidon vastaanottokieltoon. 

Toisinaan jopa silmin näkymätön määrä homeita riittää tuottamaan toksiineja rehuun niin paljon, ettei rehua saa syöttää eläimille. Näkyvästi homeista rehua ei eläimille saa syöttää muutoinkaan. 

Lehmälle tuttu aine

Viljan kosteuden ollessa alle 28 % pelkkä pH:n lasku ei riitä, vaan tarvitaan säilöntäaine, joka estää homeiden kasvua. 

Propionihappoa ja sen suolamuotoja on käytetty homeiden torjuntaan elintarviketeollisuudessa ja viljan säilönnässä laajasti jo 1960-luvulta lähtien. Se on laajasti käytössä esimerkiksi Tšekeissä maissin murskesäilönnässä. 

Propionihappoa muodostuu pötsikäymisessä luonnostaankin, joten se on lehmälle tuttu aine.

Hyviä kokemuksia propionihaposta

Monet tilat ovat siirtyneet käyttämään propionihappopohjaista Propcorn Plus -säilöntäainetta murskeviljan säilönnässä. Kokemukset ovat olleet positiivisia.

Takalon tilalla Siikajoella viljanviljelyssä huolehditaan lannoituksesta, kalkituksesta ja kasvinsuojelusta. Onnistunut säilöntä ja erinomainen hygieeninen laatu tukee eläinten terveyttä eikä vaaranna maidon laatua, näkevät tilaa pitävät Hilja ja Markku Raappana.

Takalon tilalla viljan kosteus oli 16–17 %, ja säilönnässä käytettiin propionihappopohjaista Propcorn Plus -tuotetta.

”Puimurikuskit ei halua puida märkää viljaa, eikä kaikkea viljaa ehditä puimaan optimikosteudessa”, Hilja Raappana perustelee,  miksi heidän tilallaan on päädytty säilömään melko kuivaa viljaa murskesäilönnällä.

Raappanat ovat tulokseen tyytyväisiä. Viljan korjuu ja säilöntä on sujunut ilman hermoilua ja hävikki on pientä.

Vilja siilolla oli tiivistetty hyvin. Viljarintaus oli tiivis ja lähes pystysuora, vaikka vilja oli näinkin kuivaa. Viljan ruokinta-arvo on hyvä ja vilja maittavaa.

Tilalla on kokeiltu muitakin säilöntäaineita, sekä happoja että biologisia. ”Näin kuiva vilja ei oikeastaan säily muilla tavoilla”, Hilja Raappana totesi aiemmista kokemuksista.

Teksti: Arja Seppälä, säilöntäasiantuntija Eastman