Siirry sisältöön
Hyvinvointi

Työsuhde-etuna vapaa ulkoilu

Työsuhde-etuna vapaa ulkoilu

Mahdollisuus ulkoiluun jaloittelutarhassa ympäri vuoden ja vuorokauden on tuttua emolehmille, mutta parinkymmenen vuoden kokemukset todistavat sen sopivan mainiosti myös lypsylehmille.

Mira Paanaselle lehmien vapaa ulkoilu on tärkeää, siitä ei tingitä. Hyvinvoivista lehmistä nauttii myös hoitaja. Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka

Lähtökohta oli jaloittelutarha ja navetta sen viereen. Näillä perusteilla pihtiputaalaiset Mira Paananen ja Jukka Pirttimäki alkoivat suunnitella uutta lypsykarjanavettaa. Uusi navetta valmistui vuoden 2018 syksyllä, ja rakentaminen kesti noin vuoden.

”Miksi muuttaa toimivaa, lehmät ovat tällä tilalla ulkoilleet 20 vuotta, ei sellaisia työsuhde-etuja voi pois ottaa!” Mira Paananen sanoo.

Sekä entisessä että nykyisessä navetassa lehmillä on vapaa pääsy tarhaan vuoden ja vuorokauden ympäri, eikä se ole aiheuttanut ongelmia huonommillakaan keleillä.

”Kyselin ihan anopilta, eikä vapaasta ulkoilusta hänenkään mielestä ole koko aikana ollut muuta kuin hyötyä.”

Eläimet ovat tottuneita liikkumaan ulkona, sillä käytännössä kaikki aloittavat ulkoilun juotolta vierotuksen jälkeen.

”Jatkuvasta ulkoilusta huolimatta laitumelle lasku ja ensimmäinen lumisade riemastuttavat aina yhtä lailla”, Mira Paananen nauraa.

Umpilehmien tarha on rajattu navetan sivulle. Lantakäytävien liukuovet vedetään paikalleen vain talven tuiskuilla, silloinkin lehmät pääsevät halutessaan ulos liuskeverhojen läpi.

Asfaltoidussa jaloittelutarhassa on tilaa 1500 neliötä ja sen rakennuskustannukset olivat noin 60 000 euroa. Koko navettainvestointi tarhoineen ja lietealtaineen oli noin 8 000 euroa parsipaikkaa kohti.

Vaikka asfaltointi nosti tarhan hintaa, pitävät Paananen ja Pirttimäki sitä hintansa väärtinä.

Varsinkin kevään ja syksyn rospuuttoaikana kiinteäpohjainen tarha pitää lehmät paremmin puhtaina.

Pitkän kokemuksen perusteella isäntäväki suositteleekin panostamaan kunnon aitoihin.

Hiekkaparret olivat Jukka Pirttimäen suunnitelmissa vuosia ennen uuden navetan rakentamista.

Uudessa navetassa on 105 hiekkapartta, ruokintapöydän toisella puolen kolmessa rivissä ja toisella yhdessä rivissä. Umpilehmille rajataan tarvittavat parret yksiriviseltä puolelta irtoaidoilta. Myös niillä on vapaa pääsy tarhaan.

Kolmirivisen puolen toisessa päädyssä umpilehmiä vastapäätä on poikima- ja hoitokarsinat. Navetan vastakkaisessa päädyssä ovet tarhaan ovat lantakäytävien kohdalta aina avoinna. Alaosastaan liuskeverhoa olevat liukuovet vedetään niiden eteen vain talven tuiskujen aikaan.

”Totesimme, että on yksinkertaisinta antaa hiekan mennä lietealtaaseen ja tyhjentää se kaivurilla parin vuoden välein.”

Hiekkaa lisätään pienkuormaajalla parsiin sitä mukaa, kun se kustakin parresta kuluu. Työ jakautuu näin liki päivittäin tehtäväksi, mikä tilalla on koettu paremmaksi kuin koko päivän vievä kaikkien parsien täyttö kerralla. Hiekkakustannukset ovat noin 300 euroa kuukaudessa.

Hiekkaparsiin ja ulkoiluun sopeutuminen ei tuottanut ongelmia ostoeläimillekään. Parsinavetoista ostetut nelisenkymmentä lehmää sekä kymmenkunta tiinettä hiehoa oppivat uusille tavoille nopeasti ja poistojen määrä on pysynyt hyvin pienenä. Ostokriteerinä oli, että eläimet ovat laiduntaneet ja oppineet sähköaitaan.