Turvepeltojen viljelysuositukset

Valion uudistuvassa vastuullisuuslisässä huomioidaan nurmiviljely, sillä nurmipeitteisen turvepellon päästöt ovat huomattavasti pienemmät yksivuotisiin kasvustoihin verrattuna.

Turvepeltojen ilmastovaikutukset nousevat esiin mediassa sekä Suomen kansallisissa ja maatalouden sisäisissä ilmastotavoitteissa. Turvepeltoja on erityisesti alueilla, joilla on vahva karjatalous, joten myös Valion on kartoitettava aktiivisesti ilmastoviisaita viljelytoimia ja vietävä niitä käytäntöön.

Valion omistajia huolestuttaa turvepeltojen viljelyn tulevaisuus. Vastauksena tähän Valiolla on valmisteltu turvepeltojen viljelysuosituksia yhteistyössä tutkijoiden ja omistajien kanssa. Nyt julkaistujen viljelysuositusten pohjana on tutkimus ja viljelijöiltä kerätty tieto, josta on koottu tässä vaiheessa luotettavimmiksi katsotut päästöjä vähentävät toimenpiteet. Turvepeltoihin liittyvää tutkimusta on meneillään Suomessa runsaasti, joten viljelysuositukset kehittyvät tiedon ja käytännön kokemusten karttuessa.

Valion uudistuvassa vastuullisuusohjelmassa huomioidaan turvepeltojen viljelysuositusten ensimmäinen kohta ”Turvepelloilla viljellään nurmea, ei yksivuotisia kasveja”. Mikään viljelysuositusten toimenpiteistä ei ole pakollinen, ja yhdenkin ohjeissa mainitun toimenpiteen toteuttaminen on hyödyllistä turvepeltojen ilmastovaikutusten hillinnässä. Kannustamme tiloja kokeilemaan uusia tekniikoita, soveltamaan, etsimään toimenpiteistä viljelylle hyödyllisiä puolia ja oppimaan toisiltaan. Ensisijaista on huolehtia hyvistä satotasoista.

Turvepelloilla viljellään nurmea, ei yksivuotisia kasveja.

Turvepeltojen merkitystä tilan toiminnan ja raakamaidon hiilijalanjäljen näkökulmasta voi pohtia monelta kantilta. Mitä kasveja turvepelloilla viljellään? Ovatko kaikki turvepellot nurmikierrossa ja mikä viljan rooli on? Olisiko mahdollista viljellä turvepelloilla pelkkää nurmea? Onko turvepeltojen kunnossa tai satotasoissa parannettavaa? Voisiko säätösalaojitusta käyttää altakasteluun kuivina kesinä? Entä löytyykö tilaltasi turvelohkoja, jotka eivät ole kriittisiä maidontuotannon kannalta? Olisiko näiden lohkojen käyttöä mahdollista pohtia uudella tavalla, esimerkiksi ennallistamalla ne kosteikoksi, metsittämällä tai viljelemällä niillä korkeaa pohjavettä kestäviä kasveja, kuten ruokohelpeä kuivikkeeksi tai esimerkiksi ummessa olevien lehmien rehuksi?

Miten turvepelto määritellään?

Turvepellon määritelmä on herättänyt paljon kysymyksiä. Viljavuuspalvelun aistinvaraisen arvioinnin mukaan pelto voi olla esimerkiksi multamaata, mutta kasvihuonekaasupäästöjen näkökulmasta oleellisinta on hiilen määrä maanäytteessä ja multakerroksen alla oleva maalaji. Jos mullan alla on turvetta, luokitellaan pelto viljelysuositusten näkökulmasta turvepelloksi. Asiaa voi tutkia esimerkiksi kaivamalla maata lapiolla 60 cm syvyyteen. Hiilen määrän maanäytteessä voi selvittää tilaamalla viljavuuspalvelusta hehkutuskevennyksen. Kun maanäytteessä on orgaanista ainesta yli 40 prosenttia, kyseessä on turvepelto.

Turvepellot luokitellaan ohut- ja paksuturpeisiin. Näiden erona on se, kuinka suuri eloperäisen aineksen eli hiilen varasto pellolla on. Tärkeintä olisi pyrkiä säilyttämään tämä varasto mahdollisimman pitkään, jotta hiili ei karkaisi ilmakehään lämmittämään ilmastoa ja toisaalta pysyisi maassa kasvien käytettävissä.

Turvepeltojen ilmastovaikutukset

Turvepeltojen ilmastovaikutukset syntyvät, kun suo tai suometsä kuivatetaan ja turve pääsee tekemisiin hapen kanssa.

Turpeen hajotessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia (CO2), joka on ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu. Turvepelloilla vapautuu lisäksi kasvihuonekaasu typpioksiduulia (N2O) ja ajoittain vähän metaania (CH4).

Kaasujen vapautumista voidaan hillitä vähentämällä turvepellon muokkausta, nostamalla pohjavedenpintaa ja viljelemällä monivuotisia kasveja, jotka pitävät yllä jatkuvaa kasvipeitettä.

Turvepeltojen viljelysuositukset valiolaisille tiloille

1. Turvepelloilla viljellään nurmea, ei yksivuotisia kasveja

  • Nurmen uudistusvuonna suojavilja on perusteltu, muutoin monivuotinen kasvipeitteisyys ympärivuotisesti
  • Monilajinen nurmi (esimerkiksi neljä lajia, mukana pellon kantavuutta parantavia lajeja)
  • Maan kasvukunnosta huolehtiminen (vesitalous, nurmelle sopiva pH, ravinnetasapaino)
  • Tiheä ja rehevä kasvusto
  • Niittokorkeuden nosto (keskimäärin väh. 10 cm)

Perustelut:
Nurmipeitteisen turvepellon päästöt ovat huomattavasti pienemmät puhtaisiin yksivuotisiin kasvustoihin verrattuna. Suomessa käytettävät Kansainvälisen Ilmastopaneeli IPCC:n päästökertoimet ovat turvepelloilla: yksivuotinen kasvi 35 tonCO2e/ha/v ja nurmi 25 tonCO2e/ha/v. Monilajinen nurmi sitoo tehokkaammin hiiltä ja sopeutuu erilaisiin sääoloihin. Niittokorkeuden noston ansiosta kasvuston yhteyttäminen jatkuu, nurmen jälkikasvukyky paranee, ravinnehuuhtoumat vähenevät ja rehuun päätyy vähemmän haitallisia mikrobeja. Hyvät satotasot vähentävät peltoalan tarvetta tilatasolla.

2. Kasvipeitteisyys ympäri vuoden

  • Nurmi tulisi uusia siten, että pelto on aidosti kasvipeitteinen (elävä kasvusto) mahdollisimman suuren osan vuotta, myös talvisin
  • Suositaan kevätmuokkausta syys- ja kesämuokkauksien sijaan

Perustelut:
Kasvipeite hillitsee turpeen hajoamista ja siten kasvihuonekaasujen vapautumista.

3. Kevennetty Muokkaus

  • Kyntöjen harventaminen
  • Kynnön korvaaminen kevyemmillä muokkausmenetelmillä mahdollisuuksien mukaan (lautasmuokkain, kultivaattorit, lapiorullaäes, jyrä, jne.)
  • Suorakylvö (kylvö ilman muokkausta)

Perustelut:
Turvepellon muokkaus kiihdyttää turpeen hajoamista ja lisää siten kasvihuonekaasupäästöjä.

4. Pidempi nurmikierto

  • Pyritään mahdollisimman pitkiin nurmikiertoihin, satotasot huomioiden
  • Käytä tarvittaessa tai rutiininomaisesti täydennyskylvöä

Perustelut:
Nurmikierron pidentäminen harventaa muokkausväliä ja lisää kasvipeitteisyyttä, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin vuositasolla.

5. Pohjavedenpinnan nosto

  • Erityisesti paksuturpeisilla mailla pohjavedenpinnan nosto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi
  • Pohjavedenpintaa voi nostaa esimerkiksi säätösalaojilla tai patoamalla ojia
  • 30 cm vedenpinnalla hehtaarikohtaiset kasvihuonekaasupäästöt tutkimusten perusteella lähes puolittuvat. Myös 35-45 cm pohjavedenpinta on hyödyllinen.

Perustelut:
Turpeen hajoaminen estyy, kun turve on veden alla. Suomessa käytettävät IPCC:n päästökertoimet: nurmipeitteinen turvepelto 25 tonCO2e/ha/v ja nurmipeitteinen turvepelto 30 cm:iin korotetulla vedenpinnalla 15 tonCO2e/ha/v. Säätöojitusta voi käyttää myös altakasteluun, jolloin korotettu pohjavesi turvaa satoja kuivina kausina. Kun turpeen hajoamista pinnassa hidastetaan, salaojat säilyvät riittävällä syvyydellä pidempään.

6. Vältä uuden turvepellon raivausta

  • Tilusjärjestelyt, pellonvaihdot ja yhteistyö naapuritilojen kanssa
  • Satotasojen nosto olemassa olevilla pelloilla
    • pellon kasvukunto, ravinnetaseet (kiinnitä huomiota myös kaliumtarpeeseen), biokaasulaitoksen rejekti
    • lannanlevitys pelloille ainoastaan kasvukauden aikana

Perustelut:
Välttämällä uusien turvepeltojen raivaus ja kuivatus estetään uusien kasvihuonekaasupäästölähteiden syntyminen. Lannankäsittelyä kehittämällä voidaan parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä pelloilla (esim. biokaasulaitoksen rejekti, lannanlevitys vain kasvukauden aikana). Satotasojen noustessa myös peltoalan tarve vähenee.

Asiantuntija vastaa
Miten nurmi uusitaan ilman kyntöä turvepellolla?
Teknologia
Energiatehokkuutta maidonkäsittelyyn
Teknologia
Ympäristölaskuri – pieni vaiva, iso vaikutus