Siirry sisältöön
Näkökulmat

Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisella viljelyllä

Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisella viljelyllä

Maitoahon tilan turvepelloilla säätösalaojitus vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tuo satovarmuutta.

Turvepeltojen viljely puhuttaa, ovathan turvepellot maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen suurin päästölähde. Vaikka Suomen kokonaisviljelyalasta vain noin 10 prosenttia on turvemailla, ovat niiden päästöt noin 60 prosenttia kaikista maatalouden ilmastopäästöistä. Turvepeltojen aiheuttamien päästöjen leikkaaminen on paitsi Valion, myös Suomen hallituksen keskeinen tavoite. Yksi keino leikata päästöjä on pohjaveden pinnankorkeuden säätely turvepelloilla.

Maitotilayrittäjä Jarno Kämäräisellä on kolmen vuoden kokemus turvemaiden päästöjen vähentämisestä säätösalaojatekniikalla. Valion hallituksen jäsenenäkin toimiva Kämäräinen on yrittäjänä Kiuruvedellä sijaitsevassa Maitoahon maitotilayrityksessä, jonka kaikkiaan noin 400 hehtaarin peltoalasta 50–60 hehtaaria on turvemailla. Tällä hetkellä noin 17 hehtaaria turvepelloista on säätösalaojitettu. Maito-ahon pelloille säätösalaojitus tehtiin kolme vuotta sitten, kun vanha salaojitus tuli käyttöikänsä päähän.

”Säätösalaojituksen avulla pohjaveden pinnankorkeutta säädellään padotuskaivojen avulla. Kun pohjaveden pinta on korkealla ja maan kosteus kasvaa, turpeen hajoamisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Lisääntynyt maan kosteus parantaa kasvien veden ja ravinteiden ottoa, mikä kasvattaa satoa ja vähentää huuhtoutuvien ravinteiden määrää maassa. Turvepellot ovatkin hyvin satovarmoja myös kuivina kesinä”, Jarno Kämäräinen kuvailee.

Jarno Kämäräinen
Salaojakaivo