Tilan uusi kosteikko houkuttelee elämää
Antinmäen tilalle perustettiin kosteikko parantamaan lähijärven veden laatua ja lisäämään alueen luonnon monimuotoisuutta.
Eteläsavolaisella Antinmäen tilalla komeilee pellon ja metsän rajalla kosteikkomaisema, osa maitotilojen monimuotoisuus- ja vesienhallintatyötä, johon Valiokin kannustaa.
Viime keväänä perustettu kosteikko elää jo omaa rikasta elämäänsä. Vesikasvit nousivat ilman kylvöä ja hyönteiset seurasivat perässä.
”On ollut hienoa seurata, miten nopeasti luonto löysi tänne.”
Pian paikalle saapuivat linnut, sillä kosteikkoaltaat tarjoavat niille suotuisia ravinto- ja pesimäympäristöjä.
”On ollut hienoa seurata, miten nopeasti luonto löysi tänne. Vesilintuja, kahlaajia ja jopa petolintuja on näkynyt”, kertoo Antinmäen tilan isäntä Jari Leppä.
Kosteikon rakentamisen taustalla oli halu huolehtia läheisestä järvestä ja lisätä luonnon monimuotoisuutta, mutta on siitä muutakin iloa.
”Alueen maisemallinen arvo kasvoi. Kosteikko on kaunis ja näkyy kylätielle muidenkin ihailtavaksi.”
Lähijärven suojelua
Antinmäen tilan kosteikon keskeinen tehtävä on parantaa valuma-alueen vesien suojelua.
”Halusimme varmistaa, että kotijärvemme pysyy kirkasvetisenä.”
Tilan pellot rajoittuvat Ylä-Rääveli-järveen johtavaan ojastoon. Peltovaltainen valuma-alue lisää riskiä ravinteiden ja kiintoaineksen kulkeutumisesta vesistöihin.
Nyt peltoalueilta kertyviä kuivatus- ja valumavesiä ohjataan kosteikoille ojitusjärjestelyin siten, että jatkossa vesiä valuu käsittelemättöminä uomaan entistä vähemmän.
Kosteikon keskeinen tehtävä on parantaa valuma-alueen vesien suojelua.
”Lampiketjujen vedet ohjautuvat ensin kosteikkoon, josta ne kulkevat valtaojan ja puron kautta järveen. Vanhat mutahaudat kosteikon vieressä suodattavat myös valumavesiä.”
Ravinteita ja kiintoainesta saadaan nyt pysäytettyä ennen järveen päätymistä.
Pellosta ja metsästä
Antinmäen tilan kosteikko perustettiin kaivamalla kaksi allaskokonaisuutta: toinen metsään ja toinen peltoon peltoon – alueelle, joka oli ennestään vettymisherkkää ja vaikeasti viljeltävää.
Peltoa jäi kosteikon alle puolisen hehtaaria, metsää saman verran.
Kosteikkoon kaivettiin sekä matalia että syviä kohtia, joista osa ulottuu lähes kahteen metriin. Altaisiin tehtiin saarekkeita, ja kosteikon pohjaan upotettiin kantoja sekä pienempiä puita suojaksi eläimille ja kasvualustaksi vesieliöille.
”Halusimme kosteikkoon syvänteitä, matalia alueita ja saarekkeita, jotta eläimille tarjoutuu pesimäpaikkoja ja kasveille mahdollisuus kasvaa”, Leppä kuvailee.
Talvirakentaminen kantavalla pohjalla
Kosteikon onnistunut toteutus perustuu huolelliseen ja asiantuntevaan suunnitteluun. Antinmäen tilan kosteikon suunnitteli Veli-Matti Pekkarinen.
”Hyvä suunnitelma on aivan välttämätön hankkeen onnistumiselle. Suunnittelijan tulee tuntea alue, sillä maastot, valuma-alueet ja maalajit vaihtelevat eri kohteissa.”
Kosteikko rakennettiin pääosin talvella, sillä jäinen maa kantaa painavat koneet ja täydessä lastissa ajavat kuorma-autot. Ennen kaivu- ja maansiirtotöitä Leppä jäädytti alueen huolellisesti.
Tukea kosteikon rakentamiseen
Antinmäen tilan kosteikko on osa maitotilojen monimuotoisuus- ja vesienhallintatyötä.
Hanke toteutettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen ei-tuotannollisten investointien tuella, ja tilan oma väki osallistui merkittävästi rakentamiseen.
Kosteikon perustaminen maksoi oma työ mukaan lukien noin 18 000 euroa, josta tuen osuus oli 7 800 euroa.
Suurin osa kustannuksista muodostui maanrakennus- ja maastotöistä sekä työnjohdosta. Suunnittelun osuus kokonaiskustannuksista oli noin 13 prosenttia ja materiaalien noin 17 prosenttia.
”Kun suunnitelma ja kustannusarvio olivat kunnossa, tämä ei tuntunut raskaalta hankkeelta. Ei-tuotannollinen tuki kannusti omalta osaltaan toteuttamaan hankkeen”, Leppä kiittää.
