Hiilidioksiditasapainoa eli peltojen kykyä sitoa hiilidioksidia on nurmipilotin aikana mitattu Keskitalon tilalla sekä kivennäismailta että turvemailta.
Pellolle asennettiin kirkaskupuinen hiilivuoanalysaattori, jonka sisällä mittaus tapahtuu. Se sisältää hiilidioksidianturit, auringon säteitä mittaavan par-anturin ja lämpötilaanturit. Yksittäisistä hiilivuomittauksista koostetaan ensisijaisesti vuorokauden keskiarvo, joka sisältää sidonnan ja päästön. Jokaisessa mittauspisteessä on myös maaperäanturi, joka mittaa maan kosteuden ja lämpötilan viiden sentin syvyydessä.
Mittauksia tehtiin kasvukauden ajan kahden viikon välein, ja yksi mittaus kesti kerrallaan vuorokauden. Tuloksista selvisi, että kivennäismaa sitoo hyvin hiiltä, mutta ainakin tänä kesänä myös turvemaan sidontakyky oli uskottua parempi. Se hävisi sidontakyvyssä vain himpun verran kivennäismaalle.
”Ennen ensimmäistä niittoa turvemaa sitoi keskiarvoisesti hiilidioksidia tehokkaasti, mutta niiton jälkeen vapautuminen oli voimakkaampaa. Kivennäismaa puolestaan oli hiilinielu ensimmäisen niiton jälkeen aina toiseen niittoon asti. Toisen niiton jälkeen molemmilta lohkoilta vapautui hiilidioksidia, mutta loppukesästä molemmat lohkot sitoivat hiiltä”, Tuukka kertoo.
Turvemaden päästöjä voidaan Tuukka Laitilan mukaan hillitä parhaiten viljelemällä niissä monivuotisia nurmia.
”Nurmen uusimisväli kannattaa pitää mahdollisimman pitkänä, mutta samalla varmistaa, että kasvusto pysyy tiheänä. Se onnistuu, kun huolehtii, että nurmi talvehtii hyvin. Tarvittaessa voi myös täydennyskylvää.”
Nurmen uusimisvaiheessa turvemaan päästöjä voi pienentää nopeudella: pelto muokataan vasta keväällä ja heti sen jälkeen perustetaan nurmi suojaviljaan.
”Näin kasvipeitteetön aika jää hyvin lyhyeksi, noin viikkoon. Tavoitteena on aina hyvä sato, ja fiksulla nurmiviljelyllä turvamaiden päästöjä voidaan reilusti vähentää,” Tuukka pohtii.
Hiilijalanjälkeä hallitaan Keskitalon tilalla myös uudella biokaasulaitoksella, jonka toimintaa käynnistellään vuodenvaihteessa.
”Kevättalvella on sellainen hetki, jolloin tilamme muuttuu energiaomavaraiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Tulevaisuudessa laitoksella voidaan pienillä lisäinvestoinneilla tuottaa biokaasua myös liikennekäyttöön, kunhan kaasulle tulee lisää markkinoita”, Tuukka kertoo.
