Tarttuvat taudit uhka vasikoiden hyvinvoinnille

Tautivastustuksen kulmakivet – tautisuojaus ja eläinten vastustuskyvyn ylläpitäminen ja parantaminen huolellisella hoidolla ja hyvillä olosuhteilla – ovat erityisen tärkeitä vasikoiden terveyden vaalimisessa.

Nautojen tarttuvat taudit aiheuttavat Suomessa vuosittain suuria taloudellisia tappioita, heikentävät eläinten hyvinvointia ja lisäävät merkittävästi työtä nautatiloilla. Vasikat ovat alttiita sairastumaan, sillä niiden puolustuskyky taudinaiheut­tajia vastaan on kehittymätön. Lisäksi vasikat ovat herkkiä sairauksien aiheuttamille ongelmille, kuten kivulle, stressille, kuivumiselle ja aliravitsemukselle sekä erilaisille jälkitaudeille, kuten virustaudin jälkeiselle bakteerien aiheuttamalle keuhkokuumeelle.

Taudinpurkaus voi jättää jälkensä

Saapuessaan tilalle uusi tarttuva tauti, kuten tilalla ennen kokematon hengitystievirus tai ripulia aiheuttava virus, voi aiheuttaa rajun taudinpurkauksen, jolloin useat eläimet sairastuvat nopeasti. Oireet voivat olla hyvinkin vakavia, sillä tilan eläimillä ei ole vastustuskykyä elimistölle vieraalle taudinaiheuttajalle.

Lypsykarjatilalla usein ensiksi sairastuvat pienet vasikat ja vastapoikineet lehmät, sillä niiden puolustuskyky on heikoin. Näistä eläinryhmistä tauti sitten leviää nopeasti tilan muihin eläimiin.

Toisaalta tauti voi myös hiipiä tilalle salakavalasti ja lisääntyä karjassa aiheuttamatta sairastapauksia pitkään aikaan. Sitten jonkin stressaavan tilanteen, esimerkiksi erityisen kylmien ilmojen aikana eläinten vastustuskyky hetkellisesti notkahtaa, eläimet sairastuvat ja epidemia alkaa.

Taudinpurkauksen laannuttua moni tauti voi jäädä karjaan piileväksi ja aiheut­taa eläinten sairastumisia varsinaisen epidemian jälkeenkin. Varsinkin vasikoille tämä tilanne on ongelmallinen, sillä taudinaiheuttaja, joka muhii vähäisin oirein karjan vanhemmissa eläimissä, saattaa sairastuttaa ja jopa tappaa vasikoita. Kierre ei katkea, sillä karjaan syntyy aina uusia vasikoita, jotka sairastuvat.

Tällaisesta taudinaiheuttajasta olisi hyvä päästä eroon ja suuretkin saneeraustoimet yleensä kannattavat. Apua kannattaa hakea terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua jälkitaudit.

Ripuliepidemian heikentämistä vasikoista useat sairastuvat napatulehdukseen, jolloin taudinaiheuttaja lisääntyy navetassa ja tulehdukset jäävät vaivaamaan karjaa vaikka ripuli saataisiinkin aisoihin.

Hyvät olosuhteet turvaavat terveyttä ja nopeuttavat toipumista. Ne ovat tärkeitä sairauksien torjunnassa ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä. Hyvissä olosuhteissa pidettyjen eläinten kyky vastustaa taudinaiheuttajia on parempi kuin haastavissa olosuhteissa pidettyjen, stressistä kärsivien eläinten.

Esimerkiksi huono ilmanlaatu heikentää vasikoiden hengitysteiden puolustusta ja siksi esimerkiksi ammoniakin ja pölyn vaivaamille vasikoille taudin­aiheut­tajien on helpompi aiheuttaa hengitystietulehduksia.

Hyvät olosuhteet myös auttavat sairaita eläimiä toipumaan ja vähentävät lisäongelmia. Esimerkiksi kuiva ja puhdas makuualue ehkäisee paljon makaavien sairaiden vasikoiden napatulehduksia.