Talviulkoilu tuo iloa ja terveyshyötyjä

Tammikuisen leppeänä päivänä lehmät käyskentelevät tarhassa ja niitä selvästi kiinnostaa tilalla tänään liikuskelevat vieraat.

”Ulkoilu tekee erityisen hyvää lehmän lihaksistolle, yleiskunnolle ja sorkille. Lumessa sorkat saavat luontaisen, hyvää tekevän kylvyn ja sorkkavälit puhdistuvat. Myös sorkkien verenkierto paranee. Hyvä lihaskunto on myös lehmillä tärkeä juttu − samoin kuin meillä ihmisillä − ja se helpottaa poikimisia sekä nopeuttaa niistä palautumista. Lisäksi säännöllinen liikunta vähentää venähdysten riskiä”, Valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari luettelee.

Isäntäväki toteaa, että kinner- ja jalkaongelmat ovatkin tilalla harvinaisia. Toki asiaan vaikuttaa myös navetan syväkuivikeparret, joissa lehmillä on mukava maata ja märehtiä. Myös ruokinnalliset sairaudet ovat tilalla harvinaisia.

Kun ulkoilusta tulee rutiini, jäävät esimerkiksi keväisen laitumelle laskun aiheuttamat rallihärdellit pois. Navettatyöt helpottuvat oleellisesti, kun lannan kolaamista ja siivousta on vähemmän.

”Toki talviulkoilutarha vaatii ylläpito- ja kunnostustyötä, mutta työtuntien saldo jää kuitenkin plussan puolelle ulkoilun hyväksi”, Kati Montonen sanoo.

Ulkoilun kannalta haastavin sää on märkä, sateinen syksy, jolloin tarhan pohja voi liettyä vetiseksi.

”Joudumme silloin kaapimaan kaivurilla maata pois navettaan johtavalta kulkuväylältä ja tuomaan hiekkaa tilalle. Myös talvella liukkaaksi jäätyvä talvitarhan pohja vaatii aktiivista hoitoa ja hiekoitusta. Lunta ei kannatakaan aurata koskaan tarhasta pois”, Markku Pippuri tähdentää.

Mustaniemen tilalla on ulkoilutettu lehmiä ja yli puolivuotiaita nautoja kesät talvet jo 20 vuoden ajan eli siitä asti, kun tila tuli Katin ja Markun hoitoon vuonna 1999. Isäntäväen kokemuksen mukaan talvi-ulkoilu on helppo järjestää pihatossa.

Terveydenhuoltoeläinlääkärin mukaan talviulkoilussa vähäpätöinen seikka ei ole sekään, että lehmien mieli virkistyy, kun ne saavat puuhastella raikkaassa ulkoilmassa. Ulkotarhassa on tilaa liikkua ja toteuttaa naudalle lajityypillistä käyttäytymistä: esimerkiksi hoitaa lajitoverin turkkia nuolemalla ja leikkiä toisten kanssa hyppimällä ja puskemalla.

”Liikunta ja kehonhoito vähentävät stressiä ja vapauttavat elimistössä mielihyvähormoneja”, Kristiina Sarjokari avaa. ”Liikkuvat lehmät ovat aktiivisempia, niiden ruokahalu paranee ja talviulkoilu vahvistaa niiden vastustuskykyä. Liikunta vähentää myös elimistöstä ketoaineita, joita poistuu hengitysilman mukana. Lisäksi ulkoillessa sydämen ja keuhkojen toiminta paranevat.”

Voi siis tiivistää, että liikunta ja ulkoilu auttavat lehmiä elämään pidempään terveenä − aivan kuten ihmisilläkin. Mustaniemen tilalla väittämää tukee keskipoikimakerta, joka oli viime vuonna 3,52. Tilan vanhin lehmä on 11 kertaa poikinut Vieno, joka on tuottanut maitoa tähän mennessä yli 120 000 kiloa.

Ulkoilevat ja aktiiviset eläimet ovat ilon aihe.

”Koen, että minulla on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkkailla miten lehmät luontaisesti käyttäytyvät, kun ne ovat ulkotarhassa. Seuraan mielelläni, miten niiden laumahierarkia toimii. Ulkoilun ja valon vaikutuksesta myös lehmien kiimakäyttäytyminen voimistuu, ja kiimoja on helpompi seurata”, Kati Montonen sanoo.

”Mikä sen mukavampaa katsottavaa maitotilayrittäjälle kuin onnelliset lehmät!”

”Tärkeää on myös se, että ulkona käyskentelevät eläimet ovat mitä parhainta markkinointityötä, joka parantaa alan imagoa”, Kati ja Markku summaavat.

Video talviulkoilusta ja toteuttamisen vinkeistä tehtiin tammikuun 2021 lumipyryissä Mustaniemen tilalla.

Kuvat ja video: Niklas Maisi, Mediafarmi Oy