Suojaudu kryptosporidilta, sulje suu navetassa
Ihmisten kryptosporidioositapaukset lisääntyvät Suomessa. Puhelimen käyttö navetassa muodostaa tautiriskin, jota monikaan ei tiedosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämään tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen kryptosporidioositapausten määrä viime vuonna, 571, oli lähes 30-kertainen 2010-luvun alkuun verrattuna. Osin taustalla on diagnostiikan muutos. Cryptosporidium-alkueläimiä testataan nykyään enemmän ja herkemmillä menetelmillä.
Vuonna 2020 muiden suolistoinfektioiden paitsi kryptosporidioosin ja listerioosin raportointi vähentyi, todennäköisesti COVID19-rajoitusten johdosta. Tämä viittaa siihen, että valtaosa todetuista kryptosporidioositapauksista on peräisin Suomesta eikä ulkomailta.
Eri eläinlajeilla on omat Cryptosporidium-lajinsa, jotka satunnaisesti infektoivat immuunipuolustukseltaan heikentyneitä ihmisiä. Ihmisten ja eläinten yhteinen laji, Cryptosporidium parvum, on lisääntynyt naudoissa viime vuosina. Tartunta leviää ihmiseen ulosteen saastuttaman veden tai elintarvikkeen välityksellä, tai suoraan eläimestä.
Tartuntamuodot, ookystat, ovat tartuntakykyisiä välittömästi erityksen jälkeen ja vain 10–30 ookystaa riittää aiheuttamaan tartunnan. Tartunnan saanut voi akuutin infektion aikana erittää miljoonia ookystia ulosteessaan.
THL ja Ruokavirasto ovat selvittäneet tartuntojen lähteitä KRYPTO-hankkeessa. C. parvum oli yleisin kryptosporidilaji potilasnäytteissä. Kyselytutkimuksessa todettiin, että monet tartunnan saaneista olivat olleet kosketuksissa ripuloiviin tuotantoeläimiin ja usein perheenjäsenet olivat sairastaneet vatsatautia samaan aikaan. Taudin yleistyminen vasikoilla on työperäinen riskitekijä lypsykarjatiloilla ja vasikkakasvattamoissa.
Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin lypsykarjatilallisten kryptosporidioosiin liittyviä käsityksiä, asenteita ja toimintatapoja. Sen perusteella noin puolella vastaajista oli riittävät tiedot ihmisten kryptosporidioosin ehkäisemiseksi. Vain joka toinen tiesi taudin tarttuvan suun kautta ja alle puolet, että tartunnan voi saada myös toiselta ihmiseltä tai oireettomalta eläimeltä.
Valtaosa vastaajista piti kryptosporidioosia vakavana tautina ja uskoivat, että sen esiintymistä vasikoilla voidaan ehkäistä. He katsoivat tärkeäksi tiedottaa taudista tilalla vieraileville henkilöitä. Tiedottamisessa olisi kuitenkin vastausten perusteella parantamisen varaa.
Kyselyssä nousi esiin useita riskitoimia, kuten eläintiloissa juominen, syöminen, tupakointi ja purukumin tai nuuskan käyttö. Näissä kaikissa kryptosporidien ookystat voivat joutua suuhun, etenkin kun käsienpesukäytännöissä ilmeni puutteita. Navettasuunnittelussa olisikin tärkeää huomioida käsienpesupaikkojen sijoittelu ja riittävyys.
Suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä puhelintaan navetassa. Näyttää siltä, että monikaan ei ole tiedostanut sen tuomaa tautiriskiä. Puhelin on eläintiloissa suojattava pestävällä tai kertakäyttöisellä pussilla, jonka läpi sitä tarvittaessa käytetään. Tiloille, joilla esiintyy kryptosporidioosia, ei tule ottaa vierailevia ryhmiä, ja työntekijöiden riski altistumiselle tulee minimoida.
Tilalla työskenteleville on aina ilmoitettava mahdollisesta tartunnan vaarasta ja kerrottava samalla turvallisuutta lisäävistä riskinhallintakeinoista työssä. Tärkeintä on huolehtia hyvistä hygieniakäytännöistä. Työntekijöiden saatavilla tulee olla käsienpesupaikka, saippuaa, lämpöistä vettä ja kertakäyttöpyyhkeitä. Likaantuneiden työvälineiden puhdistukseen tulee olla asianmukaiset paikat. Tautisululla muistutetaan, että työasut, käsineet ja jalkineet sekä muu suojavarustus on puettava ennen eläintiloihin menemistä ja riisuttava ennen kuin poistutaan työtiloista autoon tai asuintiloihin.
”Hiusten suojaaminen päähineellä on tarpeellista, jotta mahdolliset ookystat eivät suihkussa valu hiuksista suuhun. ”