Sopivasti kokemusta ja nuoruuden intoa
Nestorin tilalla tuotetaan luomumaitoa kahden sukupolven voimin. Hyvällä tiimillä uskallettiin lähteä isoon investointiin.
Yrittäjät esittäytyvät
Nestorin Tila Oy, Pihtipudas
Yrittäjät Markku (58), Martti (58) ja Aatu Mäkelä (26) sekä Jenna Ilola (25). Aatun ja Jennan perheeseen kuuluu 2-vuotias Viljo.
Markku ja Martti perustivat maatalousyhtymän v. 1990 veljensä Jukan kanssa. Aatu tuli yhtymän osakkaaksi Jukan tilalle v. 2022. Neljän omistajan osakeyhtiö perustettiin tammikuussa 2025. Ei ulkopuolisia työntekijöitä mutta paljon yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa.
Asutustila on perustettu v. 1948. Omistajina on nyt kolmas ja neljäs sukupolvi. Luomutuotanto alkoi v. 2014.
58-vuotiaat veljekset ehtivät lypsää vanhan pihaton lypsyasemalla 35 vuotta ja pyörittää talviajat tilan sahaa ja höyläämöä.
Nestorin Tila Oy:n omistajiksi tulivat vuoden 2025 alussa tapahtuneen yhtiöittämisen myötä Markun poika Aatu Mäkelä (26) ja hänen avopuolisonsa Jenna Ilola (25). Aatulla on enemmistöosuus osakkeista. Markulla ja Martilla on molemmilla noin neljänneksen osuus ja Jennalla yhden prosentin omistus.
2,7 miljoonan euron investointi tehtiin yhdessä tuumin, koska nelikko halusi maidontuotannon jatkuvan tilalla. Maatalousyrittäjyys on ollut Aatun ja naapuripitäjästä Reisjärveltä maitotilalta kotoisin olevan Jennan unelma-ammatti pienestä pitäen.
Lypsypihaton lisäksi tilalle rakennettiin uusi vasikkala, lietesäiliö ja laakasiiloja. Vanha navetta remontoitiin hiehoille sopivaksi.
Kaikki kävi nopeasti, sillä uuden navetan rakennuslupien ja investointitukien hakuun päästiin vasta, kun osakeyhtiö oli perustettu. Ennakkopäätöksen saaminen verohallinnolta kesti yli vuoden. Rakennustyöt aloitettiin huhtikuussa ja seitsemän kuukauden päästä lehmät marssivat uuteen kotiin.
”Täytyy myöntää, että viime vuosi oli rankka. Aamuviideltä lähdettiin navettaan, päivä rakennettiin ja illan tullen palattiin kotiin. Rakentamisessa tarvitaan sekä hyvää fyysistä että henkistä kuntoa”, Markku tiivistää kaikkien tunnot.
NHK-Keskus hoiti varsinaisen pihaton rakentamistyöt. Yrittäjät rakensivat itse laakasiilot, lietesäiliön ja vasikkalan.
Eläinten hyvinvointi koheni
Uudessa pihatossa on 215 eläinpaikkaa. Navetta on tarkoitus saada täyteen vuoden 2028 loppuun mennessä.
Navetan väljyys on parantanut eläinten hyvinvointia. Aremmatkin lehmät pääsevät hyvin syömään ja roboteille. Vain yksi, robottilypsyyn soveltumaton lehmä piti muuton yhteydessä poistaa. 70 eläinpaikan vasikkalassa on yhtä väljä ja rauhallinen tunnelma. 25 yksittäiskarsinasta vain kolmessa on asukas. Neljässä yhteiskarsinassa on parikymmentä vasikkaa.
”Olisimme tehneet samanlaisen navetan, vaikka olisimme olleet tavanomaisessa tuotannossa.”
Reilut sata metriä pitkästä pihatosta ei ole löytynyt ensimmäisten kuukausien aikana mitään kohennettavaa. Parret ovat kahdessa rivissä molemmin puolin navetan keskellä sijaitsevaa ruokintapöytää. Parsissa on vesipeti ja kutterikuivike. Lattiat ovat tasaiset ja ne on päällystetty kumimatoilla. Lannan poistosta vastaa kaksi puhdistusrobottia.
”Olisimme tehneet samanlaisen navetan, vaikka olisimme olleet tavanomaisessa tuotannossa. Esimerkiksi betonikäytävien päällystäminen kumimatolla on jalkaterveyden kannalta hyvä ratkaisu”, Aatu vakuuttaa.
”Vain laiduntaminen vaatii uudelleen miettimistä. Laiduntaminen on eläinterveyden lisäksi tärkeä osa kuluttajatyötä. Ihmiset haluavat nähdä lehmiä laitumella ja onhan se itsellekin mukava katsella laiduntavia eläimiä”, Markku täydentää.
Lehmien päivämaitotuotokset ovat nousseet uudessa pihatossa jo kymmenellä kilolla. Vanhassa navetassa vuosituotos oli parhaimmillaan 10 000 kiloa lehmää kohti. Yrittäjät arvioivat, että entinen ennätys ylittyy uudessa pihatossa jo ensimmäisenä vuonna.
Osakeyhtiö helpottaa
Aatu Mäkelä tuli aikaisemmin yhtymämuodossa toimineen tilan omistajaksi vuonna 2022, kun Markun ja Martin veli Jukka Mäkelä jäi eläkkeelle. Kun Aatun ja Jennan ajatukset tulevaisuudesta selkenivät, päätti kvartetti investoida yhdessä uuteen navettaan ja siirtää tilan sitä ennen osakeyhtiömuotoon.
”Nuoret yrittäjät on helppo ottaa mukaan osakeyhtiöön. Sukupolvenvaihdos on myös helpompi toteuttaa yhtiömuodossa”, Martti perustelee.
Yrittäjien sujuvaa keskustelua on mukava kuunnella. Ajatukset toiminnan ja yrityksen kannattavuuden kehittämisestä ovat yhteiset. Sukupolvien välistä kuilua ei ole. Markku muistuttaa, että erilaisia näkemyksiäkin tarvitaan, muuten yritys ei kehity.
Luomu on resurssiviisautta
Mäkelän maatalousyhtymä siirtyi luonnonmukaiseen tuotantoon peltojen osalta vuonna 2012 ja eläinten osalta vuonna 2014. Päätös on ollut omistajien mielestä oikea.
”Maataloudessakin pitää miettiä resurssitehokkuutta, sillä maapallon ja luonnon kestokyky on rajallinen. Luomutuotanto tukee resurssitehokkuutta esimerkiksi lannoituksen osalta. Meillä luomutuotantoon siirtymiseen vaikutti myös riittävä peltoala ja silloinen luomumaidon lisähinta”, Martti kertoo.
Jenna lisää, että myös tavoite pitkäikäisemmistä lehmistä edistää luomutuotannon kestävyystavoitetta.
Viime vuosina luomutuotteiden menekki ja hintalisä on hieman laskenut. Nestorin tilallakin on pohdittu luomutuotannon kannattavuutta. Luomutuotanto kuitenkin jatkuu, mutta yrittäjät toivoisivat kaikilta luomualan toimijoilta enemmän panostusta luomutuotteiden markkinointiin.
”Markkinointi ja kuluttajatyö on meidän kaikkien vastuulla. Me teemme sitä järjestämällä avointen ovien päiviä ja ottamalla vastaan koululais- ja muitakin ryhmiä”, Markku kertoo.
