Ruokinnalla ja jalostuksella parempiin maidon pitoisuuksiin
Roimolassa on oltu jo pitkään matkalla kohti parempia maidon pitoisuuksia. Tila oli yksi elokuisen Lypsikit livenä -tapahtuman vierailutiloista, ja Roimolat kertoivat vierailijoille, miten hyviin tuloksiin on päästy.
Roimolassa Miehikkälässä on panostettu maidontuotantoon. Vuoden alussa voimaan astuvan pitoisuushinnoittelun muutokseen tilalla ei ole vielä ehditty keskittyä kovin tarkasti.
”Maidon valkuais- ja rasvapitoisuudet ovat aina olleet meillä tärkeitä”, Mikko ja Anne Roimola sanovat. He ovat muodostaneet maatalousyhtymän yhdessä poikiensa Juhon ja Miikan kanssa 2013.
Maatalousyhtymä on kutakuinkin yhtä vanha kuin tilan uusin navetta, sillä molempien poikien jääminen kotiin vahvisti uskoa mahdollisuuksiin isommasta lypsykarjasta.
”Aluksi kaavailimme 140 lehmän navettaa, mutta loppujen lopuksi lehmäpaikkoja tuli reilusti enemmän. Yhtiömuoto muutetaan tämän vuoden puolella osakeyhtiöksi ja suurin vastuu siirtyy pojille”, vanhemmat kertovat tyytyväisinä.
Pihaton 214 makuupartta ovat liki täynnä, lypsäviä ja lähellä poikimista olevia hiehoja on nyt yli 200. Pikkuvasikoille on 14 sisäpaikkaa ja lisäksi igluja ulkona. Vanha navetta on varattu siemennettäville ja tiineille hiehoille, 3-seinäinen katos nuorkarjalle. Kokonaispääluku hipoo 340:tä. Sonnivasikat lähtevät välitykseen parin viikon ikäisinä.
Oman väen lisäksi työntekijöitä on kolme.
”Kaksi heistä hoitaa lypsyjä ja tarkkailee esimerkiksi kiimoja”, Anne Roimola kertoo.
”Eläinten hoitajalle ensiarvoisen tärkeää on hyvä eläinsilmä ja onneksemme meidän työntekijöillämme sitä on.”
Lehmille seosrehu jaetaan apevaunulla kerran päivässä. Vaunuun mahtuu 13 000 kiloa seosta. Erien välissä pöydällä olevaa rehuseosta työnnetään takaisin lehmien ulottuville.
”Vaikka rasva- ja valkuaispitoisuudet ovat hyvällä mallilla, tavoitteena on edelleen nostaa pitoisuuksia. Keinoina Roimolat näkevät ruokinnan ja jalostuksen.”
Mikko, Anne ja Juho Roimola esittelivät tilaa ja kertoivat karjastaan.
Mikko Roimola 2×15 takalypsyasemalla.
Roimolan nuorkarja majailee kolmiseinäisessä katoksessa.
”Tämän vuoden rehu on kuivaa, joten massaa pitää olla enemmän.”
Vasikoille on sisällä karsinoita, mutta myös ulkona igluja.
Ensikko Makuveera (vas.) emänsä Kiloveeran, emänemänsä Eloveenan ja emänemänemänsä Iloveeran seurassa.
”Maidon pitoisuuksia ajatellen jalostuksen keinot liittyvät lehmän syöntikykyyn ja rehujen hyväksikäyttöön.”
Jalostusasiantuntija Hanneli Jäske tuntee Roimolan karjan. Hän on seurannut aikoinaan jo Iloveeran vasikka-aikaa ja myöhemmin sen seitsemän vasikan ja niiden jälkeläisten kehittymistä.
”Syvärunkoisen lehmän syöntikapasiteetti on parempi, koska sen kehoon mahtuu laaja pötsi.”
Roimolan talouskeskus.
Myös sidosryhmiä esiintyi Lypsikit Livenä -tiloilla. ProAgrialla oli näytillä muun muassa tuotantotarkkailuun liittyvää aineistoa.