Resilienssiä voi vahvistaa läpi elämän

Mitä resilienssi tarkoittaa ja miten henkisiä voimavaroja voisi vahvistaa? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Mehiläisen psykoterapeutti Tiina Nousiainen.

Mitä resilienssi tarkoittaa?

Resilienssi on psyykkistä selviytymis- tai palautumiskykyä, joka auttaa joustamaan, selviytymään muutostilanteista ja palautumaan haasteista.

Kaikki tietävät miten käy, jos otetaan toiseen käteen kananmuna ja toiseen kumipallo, ja pudotetaan ne lattialle. Kanamunalla on kova pinta, mutta vastuksen kohdatessaan se räsähtää rikki. Kumipallossa sen sijaan on joustoa. Se saattaa ponnahtaa hieman yllättäväänkin suuntaan, mutta jatkaa kulkuaan eteenpäin. Kumipallon joustavuutta voikin verrata resilienssiin.

Siinä missä yksi selviää monista vastoinkäymisistä, toiselle pienikin koettelemus voi olla liikaa. Tähän vaikuttavat jaksaminen, fyysiset ja psyykkiset sairaudet, elämäntilanne, aiemmin kokemamme asiat ja se, miten olemme niistä selvinneet.

Miten kuormitus vaikuttaa resilienssiin?

Kokonaiskuormitus on aivan oleellinen asia. Olemme eläneet haastavia aikoja, kun ensin koko maailmaa ravisteli koronapandemia, ja sen jälkeen uhkaava maailmanpoliittinen tilanne. Kun tähän päälle tulevat maatalouden kannattavuushaasteet ja kohonneet tuotantopanoshinnat, alkavat yrittäjillä varmasti olla paukut lopussa.

Vanhoissa kansanviisauksissakin tulee vastaan se viimeinen pisara tai korsi, joka katkaisee kamelin selän. Voimavarat vähenevät ja resilienssi on koetteilla, jos kuormitus on jatkuvaa ja elämä tuntuu pelkältä selviämiseltä hetkestä toiseen. Kuormittuminen voi näkyä ulospäin ärtyisyytenä tai ahdistuksena. Vaikeudet heikentävät ihmisten perusturvallisuuden tunnetta ja koettelevat siten ihmisen kykyä uskoa itseensä ja elämänsä merkityksellisyyteen.

Silloin on hyvä pysähtyä miettimään, millaisista asioista voisi saada voimavaroja jaksaa eteenpäin ja tarvitseeko siihen apua.

Miten käsitellä maatalouskritiikkiä?

Maidon tuottaminen ja eläimistä huolehtiminen on maitotilalliselle enemmän kuin työ, ja sitä kohtaan esitetty arvostelu tai kritiikki tuntuu kohdistuvan koko elämäntapaan. Mutta omanarvontuntoa ei voi perustaa toisten mielipiteille. Esimerkiksi somekommentteja kohdatessamme meillä on valta päättää, miten niihin reagoimme ja millaisia ajatusketjuja ja johtopäätöksiä teemme – sekä millaisille ajatuksille annamme tilaa.

Myös aiemmin koetut negatiiviset ja positiiviset kokemukset vaikuttavat taustalla, kun kohtaamme haastavia tilanteita tai arvostelua. Psykologiassa nähdään, että tilanteet saavat aikaan ajatuksia. Ajatukset herättävät tunteita. Ja toiminta tapahtuu sen jälkeen. Muutoksen mahdollisuus näkyy tässä samassa ketjussa.

Kritiikkiä kohdatessamme meillä on valta päättää, miten siihen reagoimme ja millaisille ajatuksille annamme tilaa.

Omia ajatuksiaan kannattaa hieman vahtia, eikä uskoa kaikkea sitä, mitä mielemme tuottaa. Jos jokin muistuttaa negatiivisesta aiemmasta kokemuksesta, ajattelemme helposti saman toistuvan. Elämän mittakaavassa kohtaamamme haasteet eivät välttämättä ole pelkästään huonoja asioita. Niistä voisi yrittää löytää pienetkin onnistumiset ja opit.

Mitä tulee maatalouskritiikkiin, kotimainen ruoantuotanto tulee olemaan tapetilla epävarman talous- ja maailmantilanteen myötä. Sitä kautta yleinen keskustelukin saa toivottavasti uusia sävyjä.

Mitä tehdä, jos jumiutuu negatiivisiin ajatuksiin?

Ensinnäkin itseään voi onnitella tästä havainnosta! Se on avain muutokseen. Katastrofiajatuksille ei kannata antaa valtaa, sillä ne harvoin ratkaisevat mitään.

Jos huomaat itselläsi taipumuksen nähdä paineen alla vain kielteisiä asioita, yritä tietoisesti nähdä erilaisissa arkitilanteissa jotain hyvää, kaunista tai mukavaa. Päivät ovat todella rankkoja, jos näkee ympärillään vain puutteita ja keskeneräisiä asioita. Yhtä lailla voisi kiinnittää huomiota edistymiseen tai siihen, mikä on hyvin.

Positiiviset kokemukset auttavat ihmistä ylläpitämään hyvinvointia tilanteissa, jotka vaativat sopeutumista ja joustavuutta. Siksi onnistumisen ja onnellisuuden hetkiä kuten vaikka laitumellelaskua kannattaa ihan tietoisesti havainnoida, kokea, tallentaa mieleen ja jälkikäteen muistella.

Milloin tarvitaan ammattiapua?

Mielenterveyden ammattilaisen apua kannattaa hakea, jos se edes juolahtaa mieleen – ja mieluummin aiemmin kuin myöhemmin. Ei kannata odottaa totaalista romahdusta, vaan olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan työterveyshoitajaan.

Meillä on yksi elämä ja siitä olisi suotavaa myös nauttia. Jos elämä on pelkkää pakkoa, voi ihminen kehittää kyseenalaisiakin selviytymiskeinoja, kuten turvautua päihteisiin. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos ongelmien kehittyminen on kestänyt vuosia, eivät ne yhdellä käynnillä ratkea.

Mielenterveyden ammattilainen ei voi poistaa esimerkiksi kireää taloudellista tilannetta mutta voi auttaa löytämään voimavaroja tilanteeseen. Muistuttaisin myös, että Välitä viljelijästä -projektin kautta voi hakea 500 euron arvoista ostopalvelusitoumusta henkisen jaksamisen tukemiseen kuten lyhytterapiaan tai työnohjaukseen.

Työterveyspalvelut Mehiläisen kautta

Valion maidonhankintaosuuskunnat ovat solmineet Mehiläisen kanssa edullisen puitesopimuksen, jonka kautta valiolaiset maitotilat voivat järjestää lakisääteisen työterveyshuollon. Yrittäjä päättää palveluun liittymisestä. Mahdollista tarjouspyyntöä tehdessäsi muista kertoa, että olet Valion maidonhankintaosuuskunnan jäsen. Maatalousasiakkaita hoitavat Mehiläisen työterveyshoitajat tekevät yhteistyötä Melan Välitä viljelijästä -projektityöntekijöiden kanssa.

Lisätietoa ja tarjouspyynnöt:
www.mehilainen.fi/yrityksille/tule-asiakkaaksemme/maatalousyrittajan-tyoterveys

myynti@mehilainen.fi
puh. 010 414 0112

Työ ja terveys
Tukitoimet auttavat jaksamaan ja kehittymään
Työ ja terveys
Uuvuksissa
Työ ja terveys
Työnohjaus edistää hyvinvointia