Siirry sisältöön
Ruokinta

Punniten pontta nurmen viljelyyn

Punniten pontta nurmen viljelyyn

Lappalan maatalousyhtymässä Siilinjärvellä totuteltiin ajovaa’an käyttöön viime kesänä. Yrittäjien mielestä vaaka sujuvoittaa työtä.

Vaaka kertoi viime vuonna selvästi muun muassa eri lohkojen satopotentiaalien erot.

Vaaka ei juuri hidasta rehun tekoa. Punnituslevyn yli ajetaan hiljaa, jota se ehtii mitata jokaisen akselin painon. Asvaltoidun tai betonoidun ajotien tulee olla tasainen vaa’an molemmin puolin, jotta peräkärry ei heilahda vaa’alle tullessa.

Lappalaiset korjasivat viime kesänä 200 hehtaarin säilörehunurmiltaan noin 8 000 kilon hehtaarisadon. Kahdesta ensimmäisestä niitosta kertyi lähes 7 000 kiloa. Viimeinen sato korjattiin pelkästään paaleihin.

Tavoitteena lähivuosille on 9 000 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta.

Ohjauskeskus asetetaan vaa’an läheisyyteen. Se tallentaa kuormien painot automaattisesti sähköiseen muotoon.

Akselivaa’an navetan ja rehusiilojen väliselle piha-alueelle Lappalaiset asensivat viime vuonna juuri ennen ensimmäisen korjuun alkua.

”Asentaminen oli helppoa. Vaa’an alle valettiin betonilaatta. Samoin vaa’an kummallekin puolelle tehtiin muutaman metrin pituiset betonivalut. Ajotien pitää olla punnituslevyn molemmin puolin tasainen, jotta kärry kulkee tasaisesti vaa’an yli eikä mittavirheitä tule”, Jussi Lappalainen tietää.

”Vaa’alle pitää ajaa suoraan ja kummankin puolen renkaiden pitää olla samassa kohdassa punnituslevyä. Jos vaa’alle ajaa vähänkin vinossa, tulos on väärä. Traktorin vauhti saa olla korkeintaan kolme kilometriä tunnissa, jotta vaaka ehtii mitata kaikkien akseleiden painot.”

Vaakaa käytetään myös tilalle ostettavan viljan punnituksiin.

Vaakatalon akselivaa’an mukana tulee pienen näytön lisäksi isompi näyttö, jonka lukemat erottaa hyvin traktorin hytistä.

Lappalaiset hankkivat Vaakatalon DAS-15-akselivaa’an Valmakaupasta, jossa sen arvonlisäveroton hinta on 5 220 euroa.

Osuuskunta Maitosuomen Valio Artturi® -asiantuntija Sari Perälä kertoo, että Valmakaupan kautta on myyty muutamia kymmeniä ajoneuvovaakoja. Kaupassa on myynnissä myös etukuormainvaakoja.

Akselivaaka on hintaansa nähden hyvä hankinta ja maksaa itsensä takaisin rehuntuotannon tarkentumisen kautta.

Maatalousyhtymä Lappala, Siilinjärvi

Maatalousyhtymä Lappalaisen pihatossa on 240 lehmää. Hiehot kasvatetaan maatalousyhtymän toisella tilalla 35 kilometrin päässä.

Tip icon

Yrittäjät

Anna, 59, Jussi, 62, ja Juha-Pekka Lappalainen, 32. Antti Lappalainen, 34, työskentelee myös yhtymässä, mutta ei ole vielä osakas. Lisäksi on yksi vakituinen työntekijä.

Tila

Viljelyssä noin 350 ha, josta 200 ha nurmella. Lisäksi viljellään ohraa murskesäilöviljaksi.

Peltotöistä rehunkorjuu ja puolet lannanlevityksestä on ulkoistettu. Yhtymä muodostuu kolmesta tilasta: Siilinjärven Pöljällä ovat lypsylehmät, Siilijärven Toivalassa nuorkarja ja Lapinlahden Alapitkällä kasvinviljelyä.

Eläimet

240 lehmää (holstein 99 %, ayrshire 1 %) ja nuorkarja.

Maito

Keskituotos 12 170 kg EKM/12 kk, rasvaa 4,25 % ja valkuaista 3,63 %.

Navetta

Vuonna 2003 valmistunut ja vuonna 2017 remontoitu neljän lypsyrobotin pihatto. Ape jaetaan mattoruokkijalla. Osa parsista on syväparsia, joissa käytetään kuivikkeena separoitua lantaa.

Säilörehu

Timotei-nurminata-ruokonatanurmesta korjataan ajosilppurilla kolme satoa 3–4 vuonna. Varastointi laakasiiloihin ja osa kolmannesta sadosta paaleihin. Nurmen keskisato 8 000–9 000 kg ka/ha. Tilalla panostetaan nurmisatojen parantamiseen.