Parhaat palkinnot tulevat arkisesta tekemistä

Ville Tolonen, mitä sinulle merkitsee, että olet Valion omistaja? ”Olen kasvanut valiolaiseksi. Valion arvot ja vastuullisuus vastaavat omiani: kotimaisuus ja laadukas toiminta.” Kuva: Tolosten kotialbumi ja 123rf

Maitotilayrittäjäksi ryhtymistä ei tarvinnut ehdottaa kainuulaiselle Ville Toloselle, koska se oli ollut oma haave pienestä pitäen.

”Osallistuin lapsena kotitilan töihin aina, kun oli mahdollista, ja kyllä ne leikitkin aihepiiristä keksittiin. Oli käpylehmää ja tein rehua omien leikkitraktoreiden peräkärryyn. Lypsyssä olin apuna 6-vuotiaasta lähtien eli heti, kun yletyin parrenerottajan päältä laittamaan letkut kiinni.”

Peruskoulun jälkeen oli luontevaa suorittaa ammatillinen perustutkinto, ja sen jälkeen Tolonen jo ostikin puolet Puolangalla sijaitsevasta kotitilastaan. Päätös ei ole kaduttanut koskaan.

”Aina sanotaan, että pitäisi käydä maailmaa katsomassa, mutta minulla on ollut hyvä näin, kotikulmilla, kotitilalla.”

Tolosen perheeseen kuuluvat avovaimo Emma Nissinen sekä neljä lasta, 12-vuotias Amanda, 11-vuotias Siiri, 9-vuotias Kielo ja 7-vuotias Erkki. Yrittäjyyden Ville jakaa äitinsä Kaija Tolosen kanssa.

Oman perheen ohella 280 lypsävän lehmän tilalla on neljä vakituista työntekijää, ja lisäksi käytetään kunnallista lomituspalvelua tarpeen tullen.

Maitopisara Oy palkittiin syksyllä 2019 Laidunyhdistys ry:n säätiön valtakunnallisella nurmipalkinnolla.

”Ainahan se tuntuu hyvältä, että pitkäjänteisestä työstä palkitaan ja työnteko noteerataan, mutta kyllä tässä työssä parhaat palkinnot saadaan ihan siitä arkisesta tekemisestä. Nurmipalkinto ei kuulu ainoastaan meidän tilallemme, vaan koko Kainuulle. Täällä on paljon hyvin hoidettuja tiloja ja osaamista jaetaan. Meillä on myös todella osaavat asiantuntijat nurmipuolella”, Tolonen summaa.

Haasteet kuuluvat maitotilayrittäjän arkeen. Se sopii Tolosen luonteelle, ja juuri haasteiden ratkominen on hänen mielestään jopa maitotilayrittäjyyden parhaita puolia.

”Tykkään aidosti työstäni. On palkitsevaa saada ratkottua eteen tulevia haasteita ja sellaista tulosta aikaan, jolla on oikeasti merkitystä. Uurastus näkyy konkreettisesti lehmien hyvinvoinnissa, tuotoksessa ja nurmisadoissa.”

Tolonen arvostaa tilan hyvää työporukkaa ja osaavia asiantuntijoita. Arjessa auttaa jaksamaan, kun tietää, että apua ja neuvoja on tarvittaessa saatavilla.

”Meillä on käytäntönä säännölliset tiimipalaverit, joihin osallistuu maitotilaneuvoja ProAgrialta, oma eläinlääkäri sekä Faban jalostusneuvoja.”

Tolonen hyödyntää myös ProAgrian järjestämiä maidon, nurmen ja johtamisen pienryhmiä. Parasta pienryhmissä on osaamisen ja kokemusten jakaminen.

”Siellä puhutaan ihan päivittäisistä asioista ja kokemuksia vaihdetaan porukalla.”

Maitopisaran lehmien tuotos on ollut hyvä, mutta ei se ole itsestään selvä asia.

”Meillä yritetään arjen tekemisessä katsoa kokonaiskuvaa. Koko ajan petrataan ja parannetaan. Rehujen ja navetan olosuhteiden on oltava kohdillaan. Siihen liittyy paljon yksityiskohtia”, Tolonen kertoo.

Tilalla on myös pyritty satsaamaan eläinten hyvinvointiin ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Eläinlääkäri käy noin kolmen viikon välein ja jalostussuunnittelua tehdään pitkäjänteisesti.

Tila ja perhe-elämä pitävät kiireisenä, niin että vapaa-ajan ongelmia ei Tolosella ole.

”Töiltä jäävän ajan pyrin viettämään lasten ja perheen kanssa. Olen myös penkkiurheilija”, Tolonen kertoo.

Rehuntuotannossa Tolosen tilalla luotetaan hyvään perustekemiseen, siihen, että rehu saadaan puhtaana oikeaan aikaan siiloon, peitellään huolellisesti ja niin edelleen. Toistaiseksi satotasoja on mitattu perinteisesti kuutioina, mutta nyt hankintalistalla on vaaka kuormien punnitsemiseen.

Viljelytavassa on kiinnitetty huomiota hiilensidontaan, ja viljely on nurmipainotteista. Viljaa on joukossa jonkin verran. Kokeilussa on ollut myös syysruista nurmen perustamisessa sekä hernettä viljaseosten joukossa. Kokemukset näistä ovat olleet myönteisiä.

”Sadon onnistumisella on vuositasolla iso vaikutus tilan talouteen, sillä se on merkittävin yksittäinen taloudellinen tekijä.”

”Pitää olla hyvissä ajoin selvillä ja valmiiksi mietittynä, miten ja millä eväillä pellolle mennään lumien lähdettyä. Suunnitelmallisuus on kaiken A ja O ja apuna käytetään nurmineuvojaa. Ensi kesän siemenet ja lannoitteet tilasimme jo syksyllä.”

Maanviljelys ja rehuntuotanto kehittyy koko ajan. Miten tietotulvan keskellä pysyy ajan tasalla?

”Paljon on erilaisia innovaatioita, ja kehitystä on hyvä seurata alan lehdistä ja netistä. Sieltä tiedon joukosta jokainen löytää ne omalta tuntuvat juttunsa. Parasta on kokemuksien jakaminen muiden tilallisten kanssa”.

Vastuulliseen ruokatuotantoon kuuluu myös vastuu ympäristöstä. Tolosen tilalla on esimerkiksi perustettu 20 hehtaarin kosteikko sitomaan valumavesiä peltoalueelta, mikä vaikuttaa myös maiseman monimuotoisuuteen.

Tolonen uskoo, että ympäristöasioiden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa ja että suomalaisen ruoan ja tuottajien arvostus kasvaa.

”Suomalainen ruoka on niin puhdasta ja ainutlaatuista, että sitä ei oikein voi verrata mihinkään. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointia arvostetaan”, Tolonen miettii.

”Lisäksi on jo itsessään arvokasta, että omasta maasta saadaan ruokaa.”

Pääkuva: Janne Viinanen