Asiantuntija vastaa

Pälvisilsatartunnat kuriin yhteisvoimin

26. marraskuuta 2025

Pälvisilsatartunnat ovat lisääntyneet huomattavasti viime aikoina. Tilanteen saaminen hallintaan vaatii yhteistoimia. Jokainen tila voi tehostaa tautisuojaustaan.

Pälvisilsa näkyy naudan iholla pyöreinä, karvattomina läiskinä. Iho on punertava, ja muuttuu vähitellen harmaaksi ja panssarimaiseksi. Tavallisesti läiskiä esiintyy pään ja kaulan alueella, mutta myös muualla.

Tyypillisimmillään oireet näkyvät vasikoissa, mutta monessa suomalaisessa karjassa oireet ovat alkaneet aikuisten eläinten osastolta. Oireet kestävät noin 2–6 kuukautta.

Pälvisilsa ei aiheuta kutinaa, mutta ihovaurioihin voi tulla kutiava bakteeritulehdus. Naudan vastustuskyky on koetuksella, joten se voi altistua muille taudeille. Jotkut ulkoloiset voivat aiheuttaa samantyyppisiä karvattomia kohtia, joten diagnoosi on hyvä varmistaa eläinlääkärin ottamilla näytteillä. Pälvisilsa on zoonoottinen, eli tauti voi tarttua myös ihmiseen ja aiheuttaa hilseileviä ja märkiviä läiskiä iholle.

Pälvisilsa on saneerattavissa

Pälvisilsa on yksi nautasektorin tautivastustusstrategian painopisteistä. Kansallisen tason tavoitteena on, että eloeläimiä myyvällä tilalla ei ole pälvisilsaa.

Pälvisilsa on saneerattavissa rokotusten ja puhdistustoimenpiteiden avulla. ETT osallistuu kustannuksiin korvaamalla lypsykarja- ja emolehmätiloilla puolet saneerausohjelman pälvisilsarokotteiden kuluista. Subvention edellytys on, että tila kuuluu Nasevaan, terveydenhuoltokäynnit on tehty ajallaan eikä tilalla ole välitysvasikoihin perustuvaa naudanlihan tuotantoa eikä tuontieläimiä.

Tiedonkulku on tärkeää

Kun eläimillä havaitaan oireita, tehokas tiedotus on valttia. Paikalle kutsutaan eläinlääkäri, joka tautia epäillessään ottaa pälvisilsanäytteet ja asettaa tilalle erityistilanteen Nasevaan.

Tieto menee tilan yhteistyökumppaneille, jotka tila on valtuuttanut – yleensä meijerille, teurastamolle ja keinosiemennysorganisaatiolle. Teurastamolle on kerrottava asiasta pikaisesti, sillä välitysvasikat pyritään välittämään kasvattamolle, jossa tiedetään jo olevan pälvisilsaa. Muutos voi hetkellisesti viivästyttää eläinliikennettä. Vasikoita voidaan välittää terveinä, kun pälvisilsarokotuksia on tehty kuuden kuukauden ajan eikä tilan naudoissa ole esiintynyt oireita kolmeen kuukauteen. Eläinlääkäri voi tässä kohtaa merkitä vasikkaliikenteen erityistilanteen päättyneeksi.

”Kun eläimillä havaitaan oireita, tehokas tiedotus on valttia.”

Tiloja tuettava saneerauksessa

Pälvisilsan saneeraus ei aina ole helppoa. Oireilevat eläimet levittävät sieni-itiöitä ympäristöön, ja itiöt saattavat säilyä pölyssä vuosikausia. Rokotusten lisäksi on tartuttava tehokkaasti puhdistustoimiin. Koko karja on rokotettava kahteen kertaan. Rokotuksia jatketaan ostoeläimillä ja syntyvillä vasikoilla kolmen vuoden ajan oireiden katoamisesta.

Navettarakennuksen pesu on syytä ajoittaa lämpimään vuodenaikaan. Mitä vähemmän eläimiä rakennuksessa on, sitä perusteellisemmin pesu sujuu. Sähkölaitteet voidaan suojata
ja puhdistaa erikseen.

Ennen pesua irtopöly, lanta ja kuivikkeet siivotaan pois. Emäksinen, vaahtoava pesuaine irrottaa rasvaa ja valkuaista tehokkaasti. Itse pesuun käytetään painepesuria ja lämmintä vettä. Kun tilat ovat kuivahtaneet, käytetään desinfiointiainetta. Tila tarvitsee saneeraukseen tukea, selkeän suunnitelman mitä tehdään ja milloin sekä jonkun seuraamaan suunnitelman toteutumista – esimerkiksi tuottajasta, meijerin ja teurastamon neuvojista ja eläinlääkäristä koostuvan tilatiimin. Vastaavista tiimeistä on kokemuksia salmonellasaneerauksista.

Tautisuojaus on laaja käsite

Sana tautisuojaus luo mieliin kuvan tautisulusta. Käsien pesu, suojahaalari ja päähine ei riitä suojaamaan taudeilta. Tautisuojauksen eli bioturvallisuuden käsitettä on laajennettava käsittämään toimenpiteet, joilla estetään taudinaiheuttajien kulkeutuminen tilalle, tilalla ja tilalta.

Tärkeintä on käyttää eläinkaupassa aina terveystodistuksia: pyytää ne, lukea ne, arvioida riskit – ja päättää vasta sitten ostosta. Eläimiä haettaessa lähtötilalla on erillinen lastaustila. Eläinkuljetusauton ovi ei aukea suoraan navettaan, kuski ei mene navettaan asti ja lastaustila puhdistetaan saman tien. Eläimet otetaan vastaan erillisessä karanteenitilassa ja pidetään siellä kuukauden ajan.Tilalla liikkuville lomittajille, huolto- ja rehuntekoväelle sekä urakoitsijoille ilmoitetaan tilalla esiintyvistä taudeista ja he ymmärtävät, miten taudit leviävät. Samoilla vaatteilla ja kengillä ei siis käyskennellä ruokintapöydällä, traktorissa, taukotilassa ja seuraavaksi naapuritilalla tai ABC:n kahvipöydässä. Tilalla kävijä ei laita työlaukkuaan vasikkakarsinaan ja seuraavalla tilalla halvaantuneen lehmän viereen.

Pälvisilsa

Trichophyton verrucosum – sienen aiheuttama ihotulehdus.

Zoonoosi

Tarttuu eläinten ja ihmisten välillä.

Oireet

Pyöreitä, karvattomia laikkuja pään ja kaulan alueella, joskus selässä ja takapäässä.

Leviäminen

Sieni-itiöitä voivat levittää naudat, ihmiset vaatteissaan tai välineissään, haittaeläimet ja työkoneet, jopa tuuli.

Saneeraus

Kaikki tilan naudat rokotetaan kahdesti. Syntyvien ja tilalle ostettujen nautojen rokotuksia jatketaan kolmen vuoden
ajan oireiden katoamisesta. Eläintilat pestään ja desinfioidaan perusteellisesti.

Leviämisen estäminen

Tartunnasta kerrotaan avoimesti. Kaikki käyttävät eläintiloihin siirtyessään tautisulkua, tiloihin viedään mahdollisimman vähän varusteita ja ne puhdistetaan huolella. Urakoitsijat ja muut kävijät tietävät taudeista ja liikkuvat tilalla tautiturvallisesti. Huolehditaan haittaeläin-torjunnasta – pihapiirissä ei vilistä jyrsijöitä ja lintuja.

Kirjoitus on laadittu osana ETT:n Vastuuki-hanketta, joka on saanut rahoitusta MMM:ltä.

Teksti: Hertta Pirkkalainen, ETT