Onnistunut näyte Delvotestillä

Oikea positiivinen tulos saadaan, kun testimikrobin kasvu estyy vain antibioottijäämän vuoksi, eikä esimerkiksi liian matalan hauteen lämpötilan takia. Virheet voivat aiheutua sekä väärästä testiampullien säilytyksestä ja käsittelystä että virheistä testin teossa. Niitä voi tulla myös, jos maito on epänormaalia tai näyte otettu väärin.

Delvotest SP NT on mikrobiologinen testi eli se perustuu testibakteerin kasvuun tai siihen, että kasvu estyy. Vain harvoin sillä saadaan virheellisiä negatiivisia tuloksia.

Jatkuva positiivinen tulos tarkoittaa, että antibiootti ei ole poistunut lehmän elimistöstä normaalisti. Lehmä voi olla hyvin sairas tai sen maksa ei toimi normaalisti. Myös yhdistelmähoidot voivat pidentää varoaikaa reilusti.

Samoin käy, jos kloksasilliinilla umpeenpanohoidettu lehmä ei ole ehtinyt olla ummessa riittävän pitkään ennen poikimista. Suositus olisi kahdeksan viikkoa.

Lehmäkohtaisen testin voi tehdä varoajan jälkeen maitonäytteestä, jossa on sekoitettuna puolet tutkit- tavan lehmän maitoa ja puolet puhdasta maitoa. Tällä päästään tavallisimmissa betalaktaameissa lähelle MRL-arvoa, eli suurinta sallittua pitoisuutta.

Kontrollinäyte otetaan aina

Testatessa tarvitaan kontrollinäyte puhtaaksi tiedetystä maidosta, joka otetaan tilasäiliöstä, hoitamattomasta lehmästä tai kaupan maidosta. Tilasäiliöstä näyte otetaan yläkautta aina, kun se on mahdollista.

Jos kontrollinäyte antaa positiivisen tuloksen, testin teossa, ampulleissa tai testihauteessa on vikaa. Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä meijerin neuvontaan. Sieltä saa neuvoja ja apua testaukseen sekä tarvittaessa uudet ampullit tai hauteen.

Virheiden syitä

Virheet voivat aiheutua sekä väärästä testiampullien säilytyksestä ja käsittelystä että virheistä testin teossa tai siitä että maito on epänormaalia tai näyte on otettu väärin.

Virhelähteet voidaan jaotella seuraavasti:

Testiampullit ovat kuivuneet tai vanhentuneet

• Folio ei peitä kunnolla testiampullia/ampulleja, joten pakkauksessa olevat testiampullit kuivuvat eikä testiä voi käyttää.
• Testi on vanhentunut eli säilyvyysaika mennyt umpeen: testi saattaa toimia tai sitten ei.

Testin väärä säilytys

• Säilytys liian kylmässä. Testi on jäätynyt ja sulanut: kasvualusta eli agar muuttu nestemäiseksi, eikä testi toimi.
• Säilytys liian kylmässä, osittainen jäätyminen ja sulaminen: maito menee agarin alapuolelle, eikä testi toimi.
• Säilytys liian lämpimässä: testibakteeri kuolee.

Testin väärä käsittely

• Lämpötilanvaihtelut (esim. otetaan jääkaapista ja laitetaan vasta 3 tunnin kuluttua takaisin jääkaappiin): testibakteeri kuolee.
• Testi pidetään liian kauan valossa: väri katoaa, jos testi on pitkään valossa.

Pipetointi tehdään väärin

• Liian vähän/liian paljon maitoa: väärä positiivinen tai väärä negatiivinen tulos. Oikea maitomäärä on 0,1 ml (= täysi pipetin pilliosa) ja sen tulee peittää agarin pinta kokonaan.
• Pipetti osuu agarin pintaan: maito menee agarin alapuolelle, testi ei toimi.
• Pipetointi ei ole edustava (vain kermaa, maitoa ei ole sekoitettu hyvin).

Maito on poikkeavaa: testibakteerin kasvu saattaa hidastua tai estyä

• Liian korkea soluluku, yli 2 milj.
• Maidon korkea pH
• Hyvin korkea rasvapitoisuus (yli 6%)
• Muut luontaiset kasvun estäjät (lysotsyymi ym.)
• Säilöntäaineet (esim. bronopol, ym.)

Maitonäyte on otettu väärin eli alkusuihkeista

• Suositus: lehmä lypsetään erilleen ja näyte otetaan lehmän kokonaismaidosta hyvän sekoituksen jälkeen.
• Jos näytettä ei pystytä ottamaan kokonaismaidosta, näyte otetaan seuraavasti: joka vetimestä lypsetään reilujen alkusuihkeiden jälkeen n. 1 dl maitoa astiaan (yht. 4 – 5 dl). Testi tehdään tästä maidosta hyvän sekoituksen jälkeen.

Kasvatusaika ja -lämpötila

• Liian lyhyt kasvatusaika: bakteeri eivät ehdi kasvaa.
• Kasvatuslämpötila joko alle 62 °C tai yli 66 °C: bakteeri eivät ehdi kasvaa 3 tunnissa.

Kuva: Hanna Laitinen