Onko jollain lehmillä luontaisesti korkeampi vastustuskyky?

Lehmän vastuskykyyn vaikuttavat monet asiat, joista tärkeimpiä ovat elimistön puolustuskyky taudinaiheuttajia vastaan sekä ympäristön tautipaine. Elimistön puolustuskykyyn vaikuttavat perinnölliset ominaisuudet mutta myös sopiva ruokinta ja utaretulehduksen kohdalla vetimen pään kunto. Jos lypsy rasittaa ja vaurioittaa vetimenpäitä, bakteerit pääsevät vetimen sisään helpommin ja jopa asettuvat asumaan rikkinäiseen vetimenpäähän.

Hyvään vastustuskykyyn tähtäävä jalostus on vaikeaa, koska siihen vaikuttavat useat geenit, joita kaikkia ei vielä edes tunneta. Kun jalostuksessa otetaan huomioon esimerkiksi utareterveys, lähestytään samaa tavoitetta. Stressi laskee elimistön puolustuskykyä lehmilläkin. Suuri tuotos, muut sairaudet tai epäsuotuisat olosuhteet voivat aiheuttaa lehmälle stressiä. Yksilöllisiä eroja vastustuskyvyssä siis löytyy, mutta syitäkin on monia.

Tautipaineen hallinta on tärkeää, koska siihen pystymme yleensä eniten itse vaikuttamaan. Mitä vähemmän lehmän ympäristössä on taudinaiheuttajia, sitä paremmin lehmä pystyy niiltä puolustautumaan. Puhtaat vetimet lypsyssä ja desinfioiva vedinsuihke auttavat vähentämään utareeseen kohdistuvaa tautipainetta. Hyvä ja toimiva tilan tautisuojaus estää uusien taudinaiheuttajien pääsyä navettaan.

Kysyjä on havainnut omassa karjassaan piileviä utaretulehduksia – ei kuumetta, syönti sujuu ja maito näyttää maidolta, mutta näytteissä paljastuu yllätyksiä. Mikäli tilalla on paljon piilevää utaretulehdusta, kannattaa eläinlääkärin kanssa perehtyä seuraavalla terveydenhuoltokäynnillä erityisesti utareterveyteen. Utaretulehdus on monisyinen sairaus, jonka ilmenemiseen vaikuttavat monet asiat niin lehmässä, sen hoidossa kuin ympäristössäkin.

Teksti: Heli Simojoki, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto