Maitotilayrittäjä, FrieslandCampinan Nils den Besten: Kasvunvaraa riittää
Proteiinin kysyntä luo pohjaa maidon myynnin kasvulle maailmanlaajuisesti, Friesland Campinan Nils den Besten sanoi vieraillessaan Suomessa alkuvuodesta.
Hollantilainen maitotilayrittäjä ja FrieslandCampinan hallituksen varapuheenjohtaja Nils den Besten jakoi kokemuksiaan ja näkemyksiään maailman maitomarkkinoista Nauta ja Maito -huippuseminaareissa Kalajoella ja Nilsiän Tahkolla tammikuussa.
Proteiinin merkitystä ravitsemuksessa korostetaan näinä päivinä, ja sen ennustetaan trendaavan jatkossakin. Se luo pohjaa myös maidon myynnin kasvulle maailmanlaajuisesti, Nils den Besten sanoo.
Maailman maidonkulutuksessa on suuria eroja: kehittyneissä maissa kulutus on noin 250 kg maitotuotteita henkilöä kohden vuodessa, ja tästä lähes puolet ovat jalostettuja maitotuotteita.
Kehitysmaissa, joissa väkeä on nelinkertaisesti kehittyneisiin maihin verrattuna, kulutus on vain noin 10 kg, josta vain 10 % jalostettuja maitotuotteita. Kasvunvaraa siis riittää.
Toisaalta hinnat heiluvat maailmalla, eivätkä maidon kulutus ja tuotanto kasva linjassa toisiinsa. Tuotantokustannukset suhteessa maidon hintaan vaikuttavat tuotannon määrään: tuottajat haluavat tuottaa mahdollisimman paljon kun rehu on halpaa ja maidon hinta hyvä, ja toisinpäin.
Kansainvälisillä markkinoilla vienti vetää
FrieslandCampina on maailmanlaajuinen meijeriosuuskunta, jolla on 10 000 tuottajajäsentä, toimintaa 30 maassa ja vientiä sataan maahan.
Hollannin maidontuotannolle on ominaista pieni pinta-ala, mikä nostaa maan hintaa ja tekee esimerkiksi lannan levityksestä haastavaa. Tyypillinen hollantilainen maitotila on 120 lehmän perhetila, joka tuottaa miljoona kiloa maitoa. Mahdollisuus 120 päivän laiduntamiseen nostaa maidon laadun premiumiksi.
Hollannin maidontuotantoa haastavat maan hinnan lisäksi esimerkiksi tiukka sääntely ja rahoitukseen epävarmuus, mutta kulutuksen kasvu kansainvälisillä markkinoilla tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun. 70 % maan tuottamasta maidosta – yhteensä 14 000 000 kg maitoa – meneekin vientiin.
Kestävästä kehityksestä lisätuloja
Nils den Bestenin oma tila Alankomaissa on 380 lehmän tila, joka työllistää 14 ihmistä , osa nosa-aikaisesti. Alue on turvemaata ja maanpinta sijaitsee kaksi metriä merenpinnan alapuolella. Peltojen arvo on peräti 120 000 euroa hehtaarilta.
Kestävä kehitys on tilalle yhä tärkeämpää: esimerkiksi lintujen pesien kartoittamisesta maksettiin tilalle viime vuonna 12 000 euroa. Ekologisuus on tiloille tärkeää myös siksi, että se nopeuttaa rakennuslupien saamista ja helpottaa työntekijöiden hankintaa.
Kestävän kehityksen toimenpiteillä saadaan maidolle lisähintaa, esimerkiksi laidunnuksesta tila voi saada jopa 1,3 senttiä maitolitraa kohti. Myös eläinten hyvinvoinnista, kuten vasikoiden hyvästä hoidosta, voi saada bonusta.
Hollannissakin maatalouden epävarmuustekijät rokottavat tuottajien määrää. Joka vuosi noin 4 % tuottajista lopettaa. Monet hollantilaiset etsivät mahdollisuuksia ostaa tila ulkomailta.
Den Besten kuitenkin uskoo maidontuotannon tulevaisuuteen ja aikoo seuraavan kymmenen vuoden aikana investoida uuteen, 600 lehmän pihattoon. Rakkaudesta lajiin, kuten hän tiivisti esityksessään: ”Why are we farmers? Because we love it.”
Teksti: Teija Laakso
