Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan navettainvestointien laskennallinen kannattavuus paranee aina 130 lehmän kokoluokkaan saakka. Sen jälkeen kannattavuus ei kasvavien muuttuvien kustannusten vuoksi välttämättä enää parane, mutta ei huononekaan. Keskisen omat havainnot tukevat johtopäätelmää.
Maitotilojen onnistunutta investointipolkua kuvaili myös kehittämisneuvoja Tero Kanala Osuuskunta ItäMaidosta. Kanalakin korosti, että tilan velkamäärän pitää olla investoinnin jälkeen hallittavissa mittasuhteissa, maksimissaan 8 000–10 000 euroa lehmää kohti. Kanala vinkkasi, että ItäMaidon MaitoMestari-konseptinavetta on yksi hyvä konsti hallita kustannuksia.
Käytännön vinkkejä rakentamisajan sujuvaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan antoi rakennusyrittäjä ja omaa maitotilaa Jalasjärvellä pyörittävä Juhani Koskinen.
Seminaarissa kuultiin myös kaksi esimerkkiä 600 lehmän pihaton rakentamisesta, toinen Etelä-Ruotsista ja toinen Saarijärveltä. Växan agronomi Katarina Gran’in ja yrittäjä Jari Valkosen esityksistä kävi hyvin ilmi, että samaa asiaa voi lähestyä kahdesta eri kulmasta.
Växan tekemä navettasuunnitelma voitti Ruotsin valtion järjestämän navettasuunnittelukilpailun pihatollaan, joka rakennettiin kustannukset minimoiden ja toiminnallisuudesta hieman tinkien. HRV Oy:n pihatto Saarijärvellä suunniteltiin puolestaan toiminnallisuus edellä.
”Meille kolmen henkilön omistama, 600 lehmän yksikkö on sopivin tapa tuottaa maitoa tulevaisuudessa. Yhteinen navetta oli luontainen jatkumo pitkään jatkuneelle kolmen tilan yhteistyölle. Suunnittelu vei todella pitkään, yli kolme vuotta. Viimeisen vuoden ennen rakentamisen aloittamista istumme melkein koko ajan toimistossa laskemassa ja kilpailuttamassa. Huolellinen suunnittelu kannatti, sillä emme ole keksineet vielä mitään, mikä olisi pitänyt tehdä toisin”, Valkonen kertoo.
HRV:n navetta on ollut nyt toiminnassa kaksi kuukautta. Tällä hetkellä lehmiä on sisällä vasta 200, mutta vuoden loppuun mennessä navetan on tarkoitus olla täynnä. Nuorkarja jäi omistajien vanhoihin navettarakennuksiin.
Seminaarin monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös maitoyrittäjä Ilkka Myllylän esitys hiekkaparsien toimivuudesta kahden robotin navetassa ja norjalaisen eläinlääkärin Julie Føske Johnsen’in innostava puheenvuoro vasikoiden erilaisista vieroitustavoista.
Energia-asioita käsiteltiin aurinkoenergian ja energiaviisaan navetan näkökulmista. Seminaarin avauksessa Valion maidonhankinta- ja alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen kertoi kannustavasti Valion pyrkimyksestä hiilineutraaliin maitoketjuun.
Seminaarin osanottajat kuulivat esitykset myös kuluvan ja ensi vuoden investointituista, navetan valaistuksesta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, uusista maidon jäähdytyksen kylmäaineista ja uudesta maitohuoneoppaasta. Kaikkien esitysten materiaalit löytyvät tämän sivun alaosan linkeistä.
Ensimmäistä kertaa Navettaseminaariin osallistuneet Antero ja Tanja Mäkelä Nivalasta olivat tyytyväisiä seminaarin antiin.
