Navettaseminaari - Kuinka investoit järkevästi?
Valion Navettaseminaarissa 5.–6.2.2019 pohdittiin investointien kannattavuutta käytännön esimerkkien kautta. Investoinnit kiinnostavat, sillä Tampereelle oli saapunut ennätysyleisö, 150 osanottajaa. Navettaseminaarin esitykset löydät artikkelin lopusta.
Kannattavan navettainvestoinnin perusteita käytiin Navettaseminaarissa läpi monesta näkökulmasta. Johtava talousasiantuntija Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta kiteytti pitkän kokemuksensa pohjalta onnistuneen investoinnin perusasiat.
”Tuotannon pitää olla jo ennen investointia riittävän hyvällä tasolla, mikä tarkoittaa vähintään 9 000 kiloa meijerimaitoa per lehmä."
Investoinnit maksetaan meijerimaidolla, ei parsipaikoilla.
"Myös peltoa on oltava riittävästi, hehtaari lehmää kohti. Tilalla saa olla entuudestaan velkaa korkeintaan puolet liikevaihdosta. Ja lisäksi yrittäjäjoukossa pitää olla vähintään yksi oikea lehmäihminen, joka viihtyy navetassa ja saa lehmät lypsämään”, Keskinen painottaa.
Yhden robotin investointikin voi olla Keskinen mukaan järkevästi toteutettuna kannattava, vaikka monet rahoittajat ovat toista mieltä.
”Yhden robotin investoinnin saa kannattavaksi, kun pihatto rakennetaan vain lypsylehmille ja umpilehmät ja nuorkarja jäävät edullisempiin tiloihin. Toinen edullinen vaihtoehto on robotin sijoittaminen vanhaan rakennukseen”, Keskinen sanoo.
Yrittäjä Juhani Koskinen (vas.) ja kehittämisneuvoja Tero Kanala tarjosivat näkökulmia navettarakentamisen kustannusten ja käytännön töiden hallintaan.
Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan navettainvestointien laskennallinen kannattavuus paranee aina 130 lehmän kokoluokkaan saakka. Sen jälkeen kannattavuus ei kasvavien muuttuvien kustannusten vuoksi välttämättä enää parane, mutta ei huononekaan. Keskisen omat havainnot tukevat johtopäätelmää.
Maitotilojen onnistunutta investointipolkua kuvaili myös kehittämisneuvoja Tero Kanala Osuuskunta ItäMaidosta. Kanalakin korosti, että tilan velkamäärän pitää olla investoinnin jälkeen hallittavissa mittasuhteissa, maksimissaan 8 000–10 000 euroa lehmää kohti. Kanala vinkkasi, että ItäMaidon MaitoMestari-konseptinavetta on yksi hyvä konsti hallita kustannuksia.
Käytännön vinkkejä rakentamisajan sujuvaan ja kustannustehokkaaseen toimintaan antoi rakennusyrittäjä ja omaa maitotilaa Jalasjärvellä pyörittävä Juhani Koskinen.
Seminaarissa kuultiin myös kaksi esimerkkiä 600 lehmän pihaton rakentamisesta, toinen Etelä-Ruotsista ja toinen Saarijärveltä. Växan agronomi Katarina Gran’in ja yrittäjä Jari Valkosen esityksistä kävi hyvin ilmi, että samaa asiaa voi lähestyä kahdesta eri kulmasta.
Växan tekemä navettasuunnitelma voitti Ruotsin valtion järjestämän navettasuunnittelukilpailun pihatollaan, joka rakennettiin kustannukset minimoiden ja toiminnallisuudesta hieman tinkien. HRV Oy:n pihatto Saarijärvellä suunniteltiin puolestaan toiminnallisuus edellä.
”Meille kolmen henkilön omistama, 600 lehmän yksikkö on sopivin tapa tuottaa maitoa tulevaisuudessa. Yhteinen navetta oli luontainen jatkumo pitkään jatkuneelle kolmen tilan yhteistyölle. Suunnittelu vei todella pitkään, yli kolme vuotta. Viimeisen vuoden ennen rakentamisen aloittamista istumme melkein koko ajan toimistossa laskemassa ja kilpailuttamassa. Huolellinen suunnittelu kannatti, sillä emme ole keksineet vielä mitään, mikä olisi pitänyt tehdä toisin”, Valkonen kertoo.
HRV:n navetta on ollut nyt toiminnassa kaksi kuukautta. Tällä hetkellä lehmiä on sisällä vasta 200, mutta vuoden loppuun mennessä navetan on tarkoitus olla täynnä. Nuorkarja jäi omistajien vanhoihin navettarakennuksiin.
Seminaarin monipuoliseen ohjelmaan kuuluivat myös maitoyrittäjä Ilkka Myllylän esitys hiekkaparsien toimivuudesta kahden robotin navetassa ja norjalaisen eläinlääkärin Julie Føske Johnsen’in innostava puheenvuoro vasikoiden erilaisista vieroitustavoista.
Energia-asioita käsiteltiin aurinkoenergian ja energiaviisaan navetan näkökulmista. Seminaarin avauksessa Valion maidonhankinta- ja alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen kertoi kannustavasti Valion pyrkimyksestä hiilineutraaliin maitoketjuun.
Seminaarin osanottajat kuulivat esitykset myös kuluvan ja ensi vuoden investointituista, navetan valaistuksesta, työterveydestä ja -turvallisuudesta, uusista maidon jäähdytyksen kylmäaineista ja uudesta maitohuoneoppaasta. Kaikkien esitysten materiaalit löytyvät tämän sivun alaosan linkeistä.
Ensimmäistä kertaa Navettaseminaariin osallistuneet Antero ja Tanja Mäkelä Nivalasta olivat tyytyväisiä seminaarin antiin.
"Tällaisista tilaisuuksista ja keskusteluista kollegojen kanssa saa uutta motivaatiota omaan tekemiseen”, Tanja ja Antero Mäkelä kiittelevät.
Mielenkiintoisimpia esityksiä olivat toisten yrittäjien kertomukset ja kokemukset omista investoinneistaan.
"Ne vahvistivat omia ajatuksiamme siitä, että tekemällä perusasiat hyvin, pärjää yleensä pitkälle”, Tanja tiivistää.
”Keskustelut kollegojen kanssa päivällisellä ja sen jälkeen olivat myös hyviä. Kaikilla on samoja haasteita ratkaistavina. Oli mukava tutustua uusiin ihmisiin. Näkökulma laajenee, kun lähtee pois omista ympyröistä”, Antero täydentää.
Yrittäjäpariskunnan yhden robotin navettainvestoinnin suunnittelu on jo pitkällä. Suunnitelmat eivät seminaarissa muuttuneet, pikemminkin vahvistuivat. Hieman uutta ajateltavaakin tuli.
”Olimme miettineet energian tuottamista biokaasusta. Täällä hyväksi vaihtoehdoksi nousi aurinkoenergia. Siinä investoinnit olisivat pienemmät ja aurinkosähkö sopii hyvin robottinavetan tarpeisiin”, Antero pohtii.
Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen