Navetan käyttöönotto toi yllätyksiä
Ollinahon tilalla tiedetään, että uuden navetan käyttöönotto ei suju aina kuin Suomi-filmissä. Yrittäjien jaksaminen voi olla kovilla.
Ollinahon robottinavetan lehmät nauttivat isolla ulkoilualueella lokakuun puolivälin lämmöstä Kangasniemellä. Yrittäjät Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen seurailevat rauhallisen oloisina vilkasta lehmäliikennettä navetan ovella.
Kolme vuotta sitten tunnelma ei ollut yhtä rauhallinen, kun kolmessa kuukaudessa pystytetty navetta otettiin käyttöön. Lehmät siirrettiin uuteen navettaan tammikuussa 2016.
”Osasimme varautua ensimmäisten päivien suureen työmäärään pyytämällä lisätyövoimaa tilalle. Lehmät saatiin opetettua robotille ja parsiin parissa viikossa. Sen jälkeen alkoivat yllätykset”, Juntunen muistelee.
”Kuukauden päästä karjaan iski sorkan ajovälitulehdus. Kun sen hoito saatiin käyntiin, yhdestä lehmästä löytyi Mycoplasma bovis. Sille keväälle tulikin aikamoinen stressipiikki.”
Tautien lähteistä yrittäjillä ei ole tietoa. Uuteen navettaan siirtyi 20 lehmää omasta parsinavetasta ja 20 karjanpidon lopettaneen lähisukulaisen navetasta. Parikymmentä hiehoa ostettiin muilta tiloilta.
Ajovälitulehduksen yrittäjät saivat hallintaan kuukaudessa nopeasti aloitettujen antibiootti- ja särkylääkekuurien avulla.
Mykoplasmaa alettiin saneerata määrätietoisesti pois. Puhtaat näytteet saatiin lopulta viime keväänä, kaksi vuotta taudin puhkeamisen jälkeen. Uuden navetan toiminta rullasikin toivotusti vasta kaksi vuotta valmistumisen jälkeen.
Käyttöönotto tuli yllättävän kalliiksi. Emme osanneet varautua kaikkiin alkuvaiheen kustannuksiin.
”Tautien lisäksi yllätyksenä tuli, että ostohiehoista jouduttiin poistamaan lyhyen ajan kuluessa aika suuri osa. Paperilla hyvältä näyttäneet eläimet eivät toimineet navetassa. Kaikki ostoeläimet eivät liioin sopeutuneet navetan kolibakteerikantaan, ja senkin vuoksi lehmiä meni poistoon.”
Kasvattavien kokemusten jälkeen Ollinahon yrittäjät ovat oikeita henkilöitä kertomaan, mitä kaikkea on syytä huomioida navetan käyttöönotossa.
”Kannattaa varata lisätyövoimaa riittävän pitkäksi ajaksi, sillä homma ei ole välttämättä valmis muutamassa päivässä.
Lehmien opettaminen robotille ensimmäisenä päivänä on vain pieni osa kokonaisuutta. Jos tulee ongelmia, niin neuvojia kyllä riittää, mutta tarvitaan myös käytännön tekijöitä”, Laitinen painottaa.
”Emme olleet varautuneet näin suureen työmäärään, mutta meillä oli onneksi naapuritilan väkeä käytettävissä alkuvaiheessa. Olisi kannattanut tehdä etukäteen lista henkilöistä, jotka voivat olla apuna ensimmäisten viikkojen aikana. ”
Lastenhoitajan palkkaaminen kuukaudeksi hoitamaan perheen tyttäriä oli hyvä päätös. ”Saimme itse tehdä pitkiä päiviä navetalla”, Juntunen ja Laitinen huomauttavat.
Maisa Juntunen ja Tuomas Laitinen ovat tyytyväisiä nykyisiin työskentelyoloihinsa. Uusi kylmäpihatto on raikas ja avara.
Yrittäjäpariskunta halusi mahdollisimman yksinkertaisen ja edullisen navetan. Yhden robotin kylmäpihattoon tuli 56 parsipaikkaa, sillä yrittäjät halusivat pitää tilan väljänä ja oman työmääränsä maltillisena.
”Kun eläimiä on robotin kapasiteettiin nähden kohtuullisesti, korkeatuotoksiset lehmät pääsevät hyvin lypsylle eikä huonoja lehmiä tarvitse pitää”, Juntunen perustelee.
Navetan mallin yrittäjät ottivat MTK:n tyyppinavettahankkeesta. He tekivät suunnitelmaan vain pieniä muutoksia. Alkuperäisestä 70 parsipaikan navetasta pudotettiin yksi kehäväli pois, jolloin rakennuksesta tuli 36 metriä pitkä ja 20 metriä leveä.
Pylväitä navettaan ei haluttu, ja siksi kantaviksi rakenteiksi valittiin kertopuukaaret ja sivuilta suoraan ylös nousevat kertopuutolpat. Navetta mahtui pienelle alalle. Navetan toimisto ja maitohuone sijaitsevat eläinhallin seinän ulkopuolella, navetan pitkällä sivulla.
Ruokinta muuttui uuden navetan myötä erillisruokinnasta seosrehuun johon lehmät tottuivat melko nopeasti.
Väkirehukioskeja yrittäjät eivät halunneet, sillä ne olisivat vieneet tilaa ja aremmat lehmät jäävät kioskiruokinnassa aina heikommalle.
Ollinahon navetan rakentaminen aloitettiin marraskuun ensimmäisinä päivinä vuonna 2015 ja lehmät marssitettiin sisään tammikuussa. Rakentamisen aloittamista viivästytti investointitukien pitkä käsittelyaika Mavissa.
Navetan rakensi kiinteällä kokonaisurakalla rakennusliike Poukkula. Työmaalla oli koko ajan noin kymmenen työntekijää. Yrittäjien tehtäväksi rakentamisen aikana jäi materiaalien vastaanotto, tarkastaminen ja purkaminen. ”Oli järkevää tehdä navetta valmiiksi kolmessa kuukaudessa. Silloin iso työmäärä ei veny liian pitkälle ajalle. Navetta oli jo melkein valmis, ennen kuin ensimmäinen lasku erääntyi maksettavaksi”, Laitinen perustelee.
Pihatto robotteineen, koneistuksineen ja kalusteineen maksoi lopulta 650 000 euroa (alv 0 %). Ostoeläimiin kului lisäksi 50 000 euroa.
Ollinahon tila, Kutemajärvi, Kangasniemi
- Yrittäjät: Maisa Juntunen, 39, ja Tuomas Laitinen, 37, 4- ja 8-vuotiaat tyttäret
- Viljelyala: 50 ha omaa peltoa, 45 ha sopimusalaa ja 30 ha metsälaitumia
- Eläimet: 53 lehmää (ayrshire 75 %, holstein 25 %), hiehojen kasvatus ulkoistettu
- Tuotos: 10 500 kg (EKM), rasvaa 4,5 %, valkuaista 3,7 %, 550 000 l maitoa meijeriin/v.
- Navetta: Kolmerivinen, 56-parsipaikan robottipihatto (2016), 720 m2, aperuokinta, lantaraapat, isot kennolevyikkunat, ulkoilutarha, vasikat ja umpilehmät muissa rakennuksissa
Katso Me Omistajat -video Ollinahon tilalta: www.valio.fi/valiomaitoa/uutisvirta/tarinoita-maitotiloilta/
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen