Mistä Valiolle kasvua tulevaisuudessa?

Kotimaan ja lähialueiden kuluttajatuotemarkkinassa kasvun mahdollisuudet ovat rajalliset, joten uusia avauksia tarvitaan. Valio hakee kasvua muun muassa kasvipohjaisista tuotteista, lisäarvojauheista sekä täysin uusista aluevaltauksista kuten lantakaasusta.

Suomessa on vain noin viisi miljoonaa asukasta, jotka syövät suunnilleen saman verran tulevaisuudessakin. Valio on jo maitotuotteiden kotimaan markkinajohtaja, joten kasvun lähteitä on etsittävä muualta. Maitopohjaisia kuluttajatuotteita ei voi päiväysten takia viedä Suomesta kovin pitkälle, joten viennissä toimivat parhaiten pidempään säilyvät ratkaisut kuten jauheet.

Innovatiivisuus ja uusien mahdollisuuksien etsiminen ovat olleet osa Valion tarinaa alusta asti. Kun kotimaassa ei voita tarvittu enempää, perustettiin vuonna 1905 Voinvienti-osuusliike Valio. Varsin pian laajennettiin muihin maitotuotteisiin, ja 1970-luvulla Valion tuotevalikoimaan kuuluivat jo mehut. Valio onkin aina ollut valmis kokeilemaan uutta ja muuttumaan maailman mukana.

Paljon on tapahtunut sitten Valion perustamisvuosien, mutta yhä selvempää on, että paikalleen ei voi jäädä, jos haluaa pysyä kehityksen mukana.

”Syömisessä on tapahtumassa suuri muutos, kun kasvava väkimäärä on ruokittava aiempaa haastavammissa ilmasto-olosuhteissa. Mutta muutos on aina myös mahdollisuus. Valiolle syömisen muutos avaa aitoja liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin maailmalla. Viemme esimerkiksi pitkälle räätälöityjä maitopohjaisia erityisraaka-aineita sinne, missä elintarvikkeiden kulutus on kasvussa, mutta oma paikallinen tuotanto haasteiden keskellä”, Valion kasvuliiketoiminnasta vastaava johtaja Tuomas Salusjärvi kertoo.

Kasvua kasvipohjaisista

Valion kasvustrategiassa kasvipohjaisilla tuotteilla on merkittävä rooli. Emme tavoittele pikavoittoja, vaan Valio satsaa kasvipohjaisiin tuotteisiin siksi, että näemme niissä suurta pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

Oddlygood®-tuotevalikoimaan kuuluu erilaisia kasvipohjaisia juomia, välipaloja ja ruoanvalmistus- ja leivontatuotteita. Valio yhtiöitti Oddlygood-liiketoiminnan keväällä 2021 säilyen kuitenkin edelleen Oddlygood-yhtiön pääomistajana.

Tiedotusvälineissä on saattanut viime aikoina törmätä uutisiin erilaisten kasvipohjaisten tuotteiden taloudellisista haasteista. Kasvipohjaisten tuotteiden markkinassa kasvu on taantuman myötä hidastunut, mutta kysyntä on edelleen vakaata, kun samaan aikaan muiden perustuotteiden kulutusvolyymit ovat laskeneet. Talouden elpyessä odotetaan kasvipohjaisten tuotteiden palaavan markkinoita voimakkaampaan kasvuun aiempien vuosien tapaan.

Huomattavaa on, että Oddlygood on kasvanut selvästi kasvipohjaisten tuotteiden markkinaa nopeammin: vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihdon kasvu oli noin 40 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

”Oddlygoodin tärkein tehtävä kuluttajien palvelemisen lisäksi on luoda arvoa omistajilleen, ja siinä onnistumme parhaiten, kun meillä on valikoimassa parhaat mahdolliset tuotteet. Olemme onnistuneet kehittämään sellaisen tuoteportfolion, josta ihmiset löytävät sopivat tuotteet omaan arkeensa”, sanoo Oddlygood-yhtiön toimitusjohtaja Niko Vuorenmaa.

Oddlygood on kasvanut selvästi kasvipohjaisten tuotteiden markkinaa nopeammin.

Syksyn iso uutinen oli yritysosto, jossa Oddlygood osti pohjoismaisen Plantin. Yrityskauppa nosti Oddlygoodin markkinajohtajaksi kasvipohjaisissa lusikoitavissa välipaloissa Ruotsissa ja ruoanlaittotuotteissa Suomessa. Valio haluaakin vastata kasvavaan kasvipohjaisten tuotteiden kuluttajakysyntään.

Samalla Oddlygoodin enemmistöomistaja Valio osti Plantin tuotannon Turussa, ja työntekijät siirtyivät Valion työntekijöiksi. Kauppa ei sisältänyt tehdaskiinteistöä, sillä Valio omisti sen jo ennestään yhteisesti Osuuskunta Länsi-Maidon kanssa. 2000-luvun alkuun asti tiloissa toimi Turun meijeri. Siirtyvien työntekijöiden joukossa on sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat olleet aikanaan Valion palveluksessa. Yhdellä tapaa ympyrä on siis sulkeutunut, vaikka kuluttajatarve onkin muuttunut kohti kasvipohjaisia tuotteita.

”Planti-yritysosto parantaa kilpailukykyämme ja markkina-asemaamme. Yrityskaupan myötä me Valiolla vahvistamme asemaamme kasvipohjaisten tuotteiden kehittäjänä ja valmistajana. Omistajana on Valion edun mukaista, että Oddlygood kasvattaa yritysarvoaan, ja tuemme Oddlygoodia sillä tiellä”, Valion Food -liiketoiminnasta vastaava johtaja Kimmo Luoma sanoo.

Lisäarvojauheita vientimarkkinoille

Pohjolassa tuotettu maito ei todennäköisesti tule koskaan olemaan edullisin vaihtoehto maitojauheiden markkinoilla, joten Valion on tarjottava vientimarkkinoille jauheita, jotka tuottavat sen asiakkaille erityistä lisäarvoa. Tähtäämme siihen, että jatkossa yhä suurempi osuus Valion jauhetuotannosta on tällaisia erikoismaitojauheita.

Valion lisäarvojauheista löytyy niin käyttövalmiita ”lisää vain vesi” -tyyppisiä ratkaisuja kuin teolliseen tuotantoon soveltuvia raaka-aineita, joilla asiakas voi huomioida erilaisten kohderyhmien tarpeet äidinmaidonkorvikkeista senioreihin. Jauheen tarjoama lisäarvo voi olla esimerkiksi jauheen laktoosittomuus tai korkea proteiinipitoisuus.

”Ihmiset ympäri maailmaa ovat tällä hetkellä kiinnostuneita esimerkiksi riittävästä proteiinin saannista. Kasvavaa kiinnostusta lisäarvojauheisiin onkin nähtävissä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa, missä maitotuotteiden kulutus on kasvussa ja missä ikääntyvä väestö ja laktoosi-intolerantikkojen suuri määrä lisäävät mielenkiintoa Valion laktoosittomia maitojauheita ja ikäihmisille suunnattuja ratkaisuja kohtaan”, Tuomas Salusjärvi kertoo.

Kaasu pohjassa kohti biokaasutuotantoa

Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä ja pitää maidontuotantoelinkeino elinvoimaisena ympäri Suomen. Tulevien vuosikymmenten ruokahuoltovarmuuden takaamiseksi on lannoitteiden ja polttoaineiden saatavuutta paikallisesti parannettava. Valion ja St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on valmistaa lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa energiaa. Kotimainen lantabiokaasu tarjoaa ratkaisuja myös lannoiteomavaraisuuteen.

Suomen Lantakaasu Oy valmistelee parhaillaan biokaasulaitosinvestointia Ylä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Tavoitteena on luoda hybridilaitoskokonaisuus, jonka keskiössä on teollisen kokoluokan nesteytetyn biokaasun tuotantolaitos Kiuruvedellä sekä kolme pienempää satelliittilaitosta Varpaisjärvellä, Sonkajärvellä ja Nurmeksessa.

”St1 ja Valio ovat sitoutuneet viemään investointisuunnitelmaa eteenpäin siten, että lopullinen investointipäätös voitaisiin tehdä vuoden 2024 aikana. Sekä Kiuruveden teollisen kokoluokan nesteytettyä biokaasua valmistavan laitoksen että satelliittilaitosten tavoitteena on valmistua vuoteen 2026 mennessä”, kertoo St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen.

Valiolla on jo nyt käytössä kuljetuksissaan biokaasuautoja. Itse tuotettu lantabiokaasu mahdollistaisi hiilineutraalit kuljetukset ja toisi merkittäviä säästöjä polttoainekustannuksiin.

Kiuruveden biokaasulaitoksessa syntyy samalla myös hygienisoitua ja hajutonta biolannoitetta, joka on käsittelemätöntä lantaa tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää. Lannoitteen myötä maatilan typpilannoitelasku pienenee, sillä biolannoitteessa liukoisen typen määrä on jopa 20–30 prosenttia suurempi kuin lannassa. Laadukkaampi lannoite vähentää tilan tuontilannoitteiden tarvetta ja parantaa näin tilan tuottavuutta. Lisäksi biolaitoksissa voidaan tuottaa kuivikkeita tai kasvualustoja.

Maitotilayrittäjän kannalta biokaasutuotannolla on positiivinen vaikutus tilan kannattavuuteen muun muassa maatilan ravinnekierron paranemisen myötä. Lannan hyödyntäminen biokaasun tuotannossa vähentää maidontuotannon hiilijalanjälkeä parhaimmillaan neljänneksen.

Hankkeen logistiikka on tarkkaan mietitty. Varpaisjärvelle, Sonkajärvelle ja Nurmekseen suunnitellut biokaasulaitokset toimivat niin sanottuina satelliittilaitoksina, joiden tarkoitus on
pitää biokaasuun käytettävien raaka-aineiden kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä. Paikallisen maatalouden jätteistä satelliittilaitoksissa tuotettu paineistettu biokaasu kuljetetaan Kiuruveden laitokseen nesteytettäväksi, ja kaasun valmistuksen sivutuotteena syntyvä hygieeninen biolannoite toimitetaan takaisin satelliittilaitoksen sopimuskumppaneina toimivien maatilojen käyttöön.

“Tämän kokoluokan biokaasulaitoksen sijaintia päätettäessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota syötteiden saatavuuteen maatiloilta, hyviin kuljetusyhteyksiin sekä toimintaan soveltuvien tonttien saatavuuteen. Olemme olleet myönteisesti yllättyneitä näiden alueiden nautatilallisten kiinnostuksesta satelliittilaitoksia kohtaan. Olemme solmineet tavoitteeseemme nähden yli tuplaten aiesopimuksia paikallisten tilojen kanssa”, kertoo Valion biokaasuliiketoiminnan kehityksestä vastaava projektipäällikkö Janika Keinänen.

Lantakaasu tähyää seuraavaksi Pohjanmaalle

Tulevina vuosina Suomen Lantakaasu aikoo rakentaa 5-7 Ylä-Savon kaltaista biokaasulaitoskokonaisuutta Suomen keskeisille maidontuotantoalueille, missä myös lantaa syntyy paljon. Tavoitteena on yhteensä yhden terawattitunnin uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto. Tämä vastaa neljäsosaa Suomen biokaasutavoitteesta vuoteen 2030 mennessä, ja sillä voisi korvata noin 100 miljoonaa litraa dieseliä.

”Ylä-Savon hankkeen hyvän etenemisen myötä olemme kääntämässä katseen myös tulevaisuuden laitoskokonaisuuksien kehittämiseen. Kartoitamme tällä hetkellä uusien laitoskokonaisuuksien rakentamista laajalti Pohjanmaalle. Tiedotamme asiasta lisää syksyn aikana”, Janika Keinänen kertoo.

Tulevaisuuden polttoaine

  1. Uusiutuva kotimainen energiatuotanto on tärkeä askel kohti vihreää siirtymää. Biokaasu parantaa polttoaineiden paikallista saatavuutta ja soveltuu esimerkiksi raskaan liikenteen käyttöön.
  2. Maidontuotannon sivuvirrat saadaan hyötykäyttöön. Lannoiteomavaraisuus paranee, kun tilat saavat paluupostissa käyttöönsä hygieenistä ja hajutonta biolannoitetta.
  3. Maidontuotannon hiilijalanjälki pienenee lannan paremman hyödyntämisen myötä merkittävästi, parhaimmillaan neljänneksen, kun huomioidaan sekä maatalouden että liikenteen päästövähennykset.
  4. Tulevaisuuden mahdollisuuksia riittää, sillä biokaasutuotannosta yli jäävästä lantaaineksesta on mahdollista tuottaa lannoitteiden lisäksi myös kuivikkeita ja kasvualustoja.
Näkökulmat
Lehmällä on tärkeä rooli ruokajärjestelmässä
Näkökulmat
Maitomarkkinoiden heilahtelut jatkuvat
Näkökulmat
3 näkökulmaa: Alkutuotannon vastuullisuus kiinnostaa