Johtaminen

Valioryhmän työturvallisuuden periaatteet – Mieti hetki turvallisuutta, ennen kuin aloitat työn!

Anu Artjoki

Viestintäpäällikkö, päätoimittaja

Valio Oy

9. lokakuuta 2019

Työturvallisuuden parantaminen on osa koko Valioryhmän toimintaa ja Valion konsernitason strateginen tavoite. Tässä jutussa esittelemme Valioryhmän yhteiset työturvallisuuden periaatteet. Juttusarjan seuraavissa osissa käsitellään turvallisuutta maitoauton kuljettajan sekä muiden maitotilan sidosryhmien ja maitotilan näkökulmasta.

Kuva: Valio Oy

Teemme jatkuvaa ja määrätietoista työtä työturvallisuuden parantamiseksi sekä toimipaikoilla, maidonkuljetuksessa että maitotiloillakin. Työn tarkoituksena on poistaa ja minimoida henkilöstöön, toimintaan ja omaisuuteen kohdistuvat vaarat.

Valiolla tavoitteemme on nolla tapaturmaa tai onnettomuutta. Työturvallisuuden parantaminen kuuluu tiiviisti Valion strategiaan: vähennämme tapaturmia eri toimipaikoillamme, maidonkuljetuksessa ja maitotiloillamme. Sen lisäksi, että tapaturmat aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä, niillä on myös mittavia taloudellisia vaikutuksia. Turvallisuuden koheneminen parantaa myös kilpailukykyämme ja tuottavuuttamme.

Työympäristön tulee olla turvallinen. Esimerkiksi kymmenen vuotta sitten Valiolla työtapaturmista aiheutui noin 2 000 päivää poissaoloja enemmän kuin vuonna 2018, ja säästöt ovatkin olleet merkittävät.

”Työntekijöidemme tulee tehdä työnsä turvallisesti niin, että ei aiheuta itselleen tai muille terveydellistä haittaa tai vaaraa”, Valion työturvallisuuspäällikkö Seppo Morander sanoo.

Kaikissa toiminnoissa on tärkeää, että töissä on osaavaa valiojengiä ja vastuullisuus kulkee mukana kaikessa tekemisessämme.

Hyvässä työympäristössä työtilat on suunniteltu turvallisiksi toimia ja käyttää, ja työ- ja tuotantolaitteet ovat turvallisia. Työntekijä tuntee työssä käytettävät kemikaalit ja raaka-aineet sekä niistä aiheutuvat vaarat ja haitat. Hän osaa myös käyttää tarvittavia suojavälineitä ja -laitteita.

”Valion toimipaikoilla linjaorganisaatio vastaa työturvallisuudesta, ja lähiesimies on vastuussa alaisistaan. Työsuojelupäällikön tehtävän on toimia vahvassa roolissa asiantuntija-apuna. Valiolaiseen tuotantotapaan kuuluu esimerkiksi, että esimiehet käyvät joka vuoron alussa läpi työympäristön ja varmistavat, että se on turvallinen”, Seppo Morander kertoo.

”Toimipaikoilla painotamme turvallisuuskeskustelujen ja -infojen merkitystä osana jokapäiväistä toimintaa. Lisäksi kiinnitämme huomiota työn turvalliseen tekemiseen pitämällä säännöllisesti turvallisuusinfoja.”

Kun ilmapiiri ja ymmärrys työn turvallisesta tekemisestä on hyvä, päästään viimeiseen kohtaan, jossa tiimityö hallitsee.

Turvallisuutta edistävissä turvallisuuskeskusteluissa ja -infoissa käydään läpi, miten työ tehdään turvallisesti, ja asioita pohditaan yhdessä eteenpäin.

Työntekijöiden tulee toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti ja käytettävien koneiden ja laitteiden käyttöohjeet on oltava saatavilla. Esimiehillä on lisäksi työturvallisuuslaissa määrätty jatkuva valvonnan velvoite, jonka perusteella esimiehen tulee kiinnittää huomiota, että työ tehdään turvallisesti.

”Vuonna 2018 aloitimme valiolaisen tuotantotavan mukaisen turvallisuusasioiden viemisen käytäntöön Suomen ja Viron tuotantolaitoksilla, ja olemme jatkaneet yhtenäisen toimintamallin käyttöönottoa tänä vuonna. Rakennamme lisäksi menettelyjämme ISO 45001 Työterveys ja -turvallisuusjärjestelmän mukaisiksi. Valiolaiseen tuotantotapaan kuuluu esimerkiksi vuorokohtainen johtaminen tuotantolaitoksissa”, Seppo Morander kuvaa.

Valiolla työtapaturmien määrä laski vuonna 2018 Suomessa 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Työtapaturmaksi määritellään ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työtekijälle vamman tai sairauden.

Eri tutkimusten perusteella 80−90 prosenttia työtapaturmista johtuu inhimillisistä virheistä. Valiolla kaikki työtapaturmat kirjataan ja tutkitaan Valio Havainnot -sovelluksen avulla, jonka raportteja kaikki työntekijämme Suomessa voivat seurata. Valiolla työtapaturmiksi kirjataan kaikki tapaukset, joista seuraa työssä poissaoloa tai hoitokustannuksia.

”Työtapaturmataajuutemme oli viime vuonna 22,2 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden, ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolot laskivat 37 prosenttia. Kodin ja työpaikan välisellä matkalla tapaturmista sattui 18 prosenttia, ja kaikista tapaturmista 22 prosenttia aiheutui kaatumisista ja liukastumisista”, Morander sanoo.

Valiolla työturvallisuusriskien arviointiin kuuluu vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi. Vaarat on poistettava tai eristettävä teknisillä toimenpiteillä. Jos vaaroja ei voida poistaa, niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle tulee arvioida ja esimerkiksi henkilökohtaisia suojaimia.

”Muutama vuosi sitten teimme pilotin maidonkeräilyautojen kuljettajien työn vaaroista maatilalta meijerille”, Morander kertoo. ”Onkin tiedostettava, että esimerkiksi tiloilla isäntäväki vastaa siellä työskentelevien työympäristön turvallisuudesta: että piha on hiekoitettu eikä se ole liukas, lattioilla ei ole vettä, tai että sähköasennukset ovat kunnossa.”

Työturvallisuuteen liittyy vahvasti kulttuuri.

”Kun työturvallisuuskulttuuriin halutaan muutosta, on lähdettävä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja organisaation toimintakulttuuriin. Kulttuurimuutos voi viedä 3−5 vuotta, ja se vaatii koko ajan aktiivista työtä”, Morander kertoo.

Työntekijöillä on oltava ymmärrys siitä, miten työ tehdään oikein. Myös siihen, jos kollega tekee työn turvattomasti, on puututtava.

”Olemme saattaneet tottua tekemään työtä turvattomasti, koska ”ei ole koskaan sattunut mitään”, emmekä välttämättä ymmärrä, että toimintatavastamme saattaa koitua vaaraa. Kuitenkin tutkimusten mukaan, joka toisessa vakavassa tapaturmassa on otettu tietoinen riski”, Morander selventää.

Tärkeintä on siis tiedostaa työturvallisuuteen liittyvät seikat. Valioryhmän tavoitteena on 0-tapaturmaa ja ihmisten 100-prosenttinen sitoutuminen turvallisiin toimintatapoihin.