Maksimoinnista optimointiin

Maatalousyhtymä Pasianssissa Halsualla ei nimestään huolimatta ehditä pahemmin lätkiä korttia. Vajaat 90 lehmää ja lypsyasema ovat tänäänkin pitäneet kolme yrittäjää liikkeellä aamukuudesta. Liikettä aivoihin on puolestaan aiheuttanut Valioryhmän siirtyminen sopimustuotantoon. Maitomäärät on mitoitettava tarkasti, jotta eurot saadaan kotiutettua mahdollisimman hyvin.

”Jos mentäisiin entisillä askelmerkeillä, häviäisimme ensi lokakuussa tuotantomäärän ylityksenä jopa 6 000 euroa”, Pasi Patana konkretisoi.

Tuotannon tasaaminen kuukausien välillä on Pasianssin yrittäjille, Pasi ja Pirkko Patanalle ja Jyrki Mastokankaalle, tuttua entuudestaan. Jo aikaisemmin tavoitteena on ollut työ- ja eläinruuhkien tasaaminen. Nyt mukaan tuli eurokannustin. Tasausta tehdään muun muassa huolellisella siemennyssuunnittelulla.

”Mietimme hyvin tarkkaan, mitkä lehmät siemennetään liharodulla, mitkä sukupuolilajitellulla siemenellä, ja mille lehmille tehdään alkionsiirto. Tiineytämme 7–8 eläintä kuukaudessa, joista haluamme itsellemme 2–3 hyvää lehmävasikkaa kuukaudessa”, Pasi valottaa.

Jalostussuunnittelussa tila tukeutuu Faban asiantuntemukseen. Kaikki syntyneet lehmävasikat on genomitestattu vuodesta 2014 saakka. Tila on mukana myös alkionhuuhtelurenkaassa.

”Jalostuksella tavoittelemme rauhallisia, helppolypsyisiä, kestäviä ja terveitä lehmiä. Pelkkä maitoindeksi ei ratkaise valintaa”, Pirkko painottaa.

Eläinmäärän tila aikoo pitää tulevinakin vuosina ennallaan. Huonosti tiinehtyviä lehmiä aiotaan kuitenkin jatkossa laittaa herkemmin pois.

Lehmien 12 kuukauden keskituotos on tällä hetkellä 12 300 kiloa energiakorjattua maitoa. Rasvaa maidossa on 4,6 ja valkuaista 3,8 prosenttia.

”Nämä pitoisuudet kelpaavat meille. Tuotoksessa käytiin korkeammallakin tasolla parisen vuotta sitten”, Pasi kertoo.

Ayrshire on yrittäjille selvästi mieluisa rotu, vaikka sen osuus koko karjasta on pudonnut 45 prosenttiin. Pasi Patana laskee, että ayrshiret toivat viime vuonna silti 14 000 euroa enemmän rahaa kuin holsteinit.

Säilörehun laadulla on luonnollisesti iso vaikutus tuotosmäärään. Yrittäjät kertovat, että lypsylehmäpihatossa pidetään pariakymmentä hiehoa sen vuoksi, että syömättä jääneen seosrehun voi siirtää niille. Lehmillä onkin edessään aina laadukas ape, jota täydennetään kahdesta kioskista jaettavalla täysrehulla.

”Jos ruokintapöytä on käsivoimin siivottavissa, on apemäärä liian pieni. Nykyisellä menetelmällä olemme saaneet päivämaidon nousemaan 1,5–2 litralla lehmää kohden. Riittävän seosrehun vaikutus korostuu etenkin ensikoilla ja aremmilla lehmillä”, Pasi sanoo.

Pasianssin taloushallinto hoituu Pasi Patanan ja paikallisen tilitoimiston yhteistyönä. Patana kirjaa tulot ja menot Maatalousneuvosohjelmaan. Tilitoimisto tarkastaa kirjaukset ja maksaa arvonlisäverot kuukausittain. Tänä vuonna tila on siirtynyt verkkolaskuihin, mikä nopeuttaa kirjaamista.

”Kuluva vuosi näyttää tuloksen kannalta varsin tavanomaiselta. Maitomäärä laahaa hieman jäljessä normaalista ja siihen on yritetty etsiä syytä. Maitoa menee tänä vuonna meijeriin noin 900 000 litraa. Tavoitteena oli lypsää näistä seinistä miljoona litraa, mutta se jää nyt haaveeksi”, Pasi harmittelee.

KarjaKompassin seurantalaskelma kertoo, että Pasianssin kulurakenne on järkevällä pohjalla, sillä ostorehukustannus on 6,30 senttiä ja kokonaisrehukustannus 11,90 senttiä maitolitraa kohden.

Kokonaisrehukustannuksella vähennetty maitotuotto tuet mukaan lukien on 12,38 euroa lehmää kohden päivässä. Maidon litrahinta lisineen on ollut keskimäärin 41,18 senttiä.

”Kustannuksia pystyisi vielä alentamaan lisäämällä peltopuolen yhteistyötä muiden tilojen kanssa. Edelleen kuluu liikaa aikaa ja polttoainetta maantiellä”, Jyrki Mastokangas näkee.

Pasianssissa käytetään mielellään ulkopuolista asiantuntemusta tuotannon suunnitteluun ja kehittämiseen. Tilan luottokumppaneina ovat ProAgria Keski-Pohjanmaan maidon- ja kasvintuotannon asiantuntija Sari Harju ja talous-johtamisen erityisasiantuntija Heikki Ojala.

Harju laatii tilalle ruokintasuunnitelmat ja ruokinnan seurantalaskelmat. Ojalan kanssa yrittäjät käyvät läpi yhtymän taloustilannetta kolme kertaa vuodessa. Marraskuussa tehdään välitilinpäätös, tammikuussa tilinpäätös ja keväämmällä tulosanalyysi.

”On tärkeää saada talousjohtamisnäkemystä kokeneelta asiantuntijalta. Ei kaikkia asioita esimerkiksi verotuksesta voi millään tietää. Tilinpäätöksen tulosanalyysi on meille erityisen tärkeä ja kiinnostava. Sen avulla löytyvät kehittämiskohteet”, Pasi Patana painottaa.

Heikki Ojala kannustaa muitakin maitoyrittäjiä ottamaan tuotannon suunnittelun tosissaan, kun hinnoittelujärjestelmä muuttuu. On siirryttävä tuotannon maksimoinnista tuotannon optimointiin.

”Minun Maatilani -palvelusta löytyvä Tuottoennuste on erinomainen työkalu. Se arvioi kuukausittaisen maitomäärän automaattisesti KarjaKompassiin syötettyjen tietojen perusteella. Tuottoennusteen avulla on helpompi suunnitella lehmien poistoja ja siemennyksiä”, Ojala perustelee.

Harju painottaa tasaisen maidontuotannon tärkeyttä ja kehottaa seuraamaan Tuottoennustetta kuukausittain ja hallitsemaan sen avulla eläinmäärää. Ruokinnan kustannustehokkuus on tärkeää, kun maitomäärää ei voi lisätä.

”Säilörehut ja viljat on analysoitava tarkasti kivennäiset mukaan lukien. Ruokintasuunnitelma tehdään sitten vastaamaan tuotantotavoitteita ja huolehditaan riittävästä valkuaisen, energian, kuidun ja hivenaineiden saannista. Ruokinnan tulokset pitää analysoida säännöllisesti seurantalaskelman avulla”, Harju opastaa.

Jotta tila pystyisi tuottamaan mahdollisimman tarkasti A-hintaista maitoa, pitää Ojala tärkeimpänä sitä, että lehmiä olisi jatkossa vähemmän.

”Peltotuotannon sopeuttaminen pitää myös miettiä, sillä pellon tarve todennäköisesti vähenee. Pitääkin miettiä, mitä aikoo tehdä rehuntuotannosta pois jäävällä pellolla. Tekipä mitä tahansa, kannattaa satotasoihin panostaa viimeistään nyt. Peltopuolelta on saatavissa lisää tuottoa maitotiloille”, Ojala uskoo.

”Budjetointi ja talouden jatkuva seuranta on entistäkin tärkeämpää. On huolehdittava erityisesti maksuvalmiudesta. Vuoden vaihteessa kannattaa jättää kassaan rahaa, sillä sitä tarvitaan maksuvalmiuden ylläpitämiseen. On pitkä aika odottaa loppuvuoden tukitilityksiä, jos kassa on huonolla tolalla.”

Vaikuttaa siltä, että palaverit luottoasiantuntijoiden kanssa jatkuvat tulevaisuudessakin Pasianssin viihtyisässä navetan konttorissa.

”Asiantuntijoille kertynyt tieto kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä se helpottaa omaa työtä. Kun palvelu maksaa vain 60–70 euroa tunnilta, saa sille takuulla vastinetta, kunhan on valmis muuttamaan omaa toimintaansa. Pitää myös muistaa, että maidontuotanto on aina pitkän matkan juoksua”, Pasi Patana tähdentää.

Maatalousyhtymä Pasianssi, Halsua

Yrittäjät:

Pasi, 58, ja Pirkko Patana, 55, ja Jyrki Mastokangas, 41. Navetassa työskentelee yksi vakituinen työntekijä. Avoin yhtiö Pasianssi rakensi kahden tilan yhteisen navetan vuonna 1999. Sukupolven vaihtuessa toisella tilalla vuonna 2013 yhtiö muutettiin maatalousyhtymäksi.

Maatila:

Viljelyssä 145 ha, josta 70 ha nurmea ja 60 ha ohraa ja kauraa. 7 ha laidunta nuorkarjalle ja ummessa oleville. Nurmiseoksessa on nurminataa, timoteita ja englanninraiheinää. Viljat kuivataan. Peltotyöt tehdään itse. Eläimet Keskimäärin 87 lehmää (holstein 55 %, ayrshire 45 %). Poikimakertoja keskimäärin 2,7. Sonnivasikat myydään terneinä pois.

Maito:

Keskituotos 12 300 kg/lehmä/v. (EKM, 12 kk). Rasvaa 4,6 % ja valkuaista 3,8 %. Kokonaismaitomäärä noin 900 000 l/vuosi.

Navetta:

Lämmin pihattonavetta lypsyasemalla. Aperuokinta ollut käytössä 10 vuotta, lisäksi 2 täysrehukioskia. Vasikat ovat pihatossa ja hiehot toisessa navetassa erillisruokinnassa. Parin viime vuoden aikana on uusittu parsikalusteet, pikkuvasikoiden ja sairaiden karsinat sekä vaihdettu valot ledeiksi ja lypsimet kevytlypsimiin.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen