Maitotilojen terästettävä bioturvaansa

Tautisuojauskäytäntöjä sika- ja broileritiloilla arvioidaan ja kehitetään Biocheck.UGent-työkalulla, ja nyt ETT kouluttaa eläinlääkäreitä sen käyttöön myös nautatiloilla.

Pilottikohteissa tehdyt arvioinnit ovat paljastaneet, että maitotilojen käytännöissä on edelleen parantamisen varaa.

”On ajateltu, ettei aukkoja ole, mutta niitä on.”

Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet on myös tiedostettava: lämpeneminen saattaa lisätä muun muassa hyönteisten välittämien vektoritautien esiintymistä, jos ei heti, niin 10 tai 20 vuoden kuluttua. Topparin mukaan heti ei tarvitse alkaa investoida, mutta tietoisuus muutos-tarpeista auttaa parantamaan käytäntöjä.

Maitotiloista jo lähes 90 prosenttia kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteri Nasevaan.

Pienemmillä maitotiloilla Nasevan suosio on selvästi jäljessä isoista tiloista. Toppari ymmärtää syyt tähän, mutta toivoo silti tilanteen kohenevan.

”Tautiriskien hallinnan näkökulmasta pienemmätkin karjat olisi saatava mukaan. Tietomme nautojen terveyden tasosta paranee sitä mukaa kuin Nasevan kattavuus paranee, ja tiedon lisääntyminen auttaa tehostamaan toimia tautien leviämisen estämiseksi.”

Nasevan laatujärjestelmä aiotaan sertifioida, jos ETT saa hakemansa rahoituksen Ruokaketjuhanke 3:een.

Sikava sai kansallisen laatujärjestelmän statuksen vuonna 2013. Ruokavirasto totesi Sikavan edellyttävän tiloilta eläinterveyden ja elintarviketurvallisuuden eteen toimia, jotka ylittävät lainsäädännön vaatimukset merkittävästi. Hyväksyttävän laatujärjestelmän tulee olla Topparin mukaan myös ulkopuolisen toimijan tarkastama, eli käytännössä sertifioitu.

”Maidontuotannossakin kansallinen laatujärjestelmä toisi esille nautojen terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden eteen tehdyn, lakisääteisen tason ylittävän laatutyön. Sitä voisi myös käyttää kriteerinä julkisissa hankinnoissa”, Toppari sanoo.

”Valiolle se toisi varmasti etuja liiketoimintaan”, Kotala komppaa.

Uutta Nasevassa on tautiriskiluokitus. Suurimman riskin luokassa ovat tilat, jotka eivät kuulu Nasevaan, joilla on erityistilanne päällä tai joilla on puutteita tautisuojauksessa. Seuraava taso on perustaso. Kakkosessa eli Naseva-tasolla ovat tavanomaiset tilat ja erityisesti vasikoita välitykseen myyvät tilat. Korkein taso on premium, joka myy jalostus- ja eloeläimiä.

”Kriteereitä on työstettävä edelleen, ja luokituksen käyttötapaa vielä mietitään”, Toppari toteaa.

”Pääseekö kryptosporidioosin kokenut tila koskaan pois riskitasolta, jos tartuntaa ei saa saneerattua”, miettii Kotala ja saa kuulla, että erityistilanne voidaan ottaa pois, kun oireet vasikoissa lakkaavat eikä lääkityksille ole enää tarvetta. ”Tiloja ei ole tarkoitus leimata loppuelämän ajaksi.”

Toppari kertoo, että kryptosporidioositartunnat olivat ennen tavallisia eläinlääkäriopiskelijoilla Saaren klinikalla. ”Tartunnat loppuivat opettajan neuvoon pitää suu kiinni saappaita pestessä”, hän sanoo.

Toppari toivoo myös eläinlääkärien kokevan Nasevan hyödyt omassa työssään. Myönteinen asenne heijastuu hänen mukaansa asiakkaalle heti puhelimessa, kun Nasevaan kuuluvasta terveydenhuoltokäynnistä sovitaan.

”Nasevaa ei olisi ilman niitä eläinlääkäreitä, jotka käyvät tiloilla sen merkeissä. Toivomme, että eläinlääkärit ymmärtävät tärkeän roolinsa osana laatujärjestelmää.”

”Lisäämme Nasevaan visuaalisuutta, jota varsinkin nuoremmat ihmiset kaipaavat, ja seuraamme käyttäjäkokemuksia yhä tarkemmin. Tavoitteena on tarjota konkreettista hyötyä niin tuottajille, eläinlääkäreille kuin ETT:n jäsenyrityksillekin.”

Uudessa strategiassa nousee aiempaa enemmän esille myös tiedon tuottaminen tuotantoeläinten terveydestä ja sen hyödyntäminen.

”Meille kertyy paljon tietoa eläinten hyvinvoinnista ja terveydestä, jota tuottajat voivat käyttää oman toimintansa kehittämisessä ja jäsenyrityksemme esimerkiksi omassa markkinoinnissaan. Vaikkapa antibioottien käyttö lehmille tuotettua maitolitraa kohden voisi olla kiinnostavaa tietoa Valion markkinoinnin tueksi.”

Esa Kotala pitää linjausta erittäin tervetulleena tuottajien kannalta.

”Olemme olleet mukana työryhmässä, jossa kehitetään yhteistä, Euroopan laajuista mittarointia lääkkeiden käytölle. Suomessa lääkekirjanpito Nasevassa on jo erittäin kattava, ja järjestelmä tuottaa tietoa eläinten lääkitystarpeesta. Käyttömäärät ovat Suomelle kansainvälisessä vertailussa eduksi”, Toppari selvittää.

Antibioottivahingot maitotiloilla ovat viime aikoina hieman lisääntyneet.

Kotala uskoo tilojen kaipaavan lisää tietoa pohjaksi omille ennaltaehkäiseville toimenpiteilleen.

”Eläinlääkäritkin toivovat lisää yhteistyötä meijereiden ja teurastamoiden kanssa”, Toppari sanoo.

”Tuotannon kehittämiseen on yhteinen tahtotila. Naseva-käynti ei ole tarkastus, vaan kertyneen tiedon pohjalta eläinlääkärin tulisi tehdä myös ehdotuksia eläinterveyden ja tilan tuotannon parantamiseksi.”

Lappajärvi opetti eläinlääkäriä

Espoolainen Ina Toppari suunnitteli opintojensa alussa ryhtyvänsä hoitamaan marsuja ja hevosia. Kiinnostus tuotantoeläimiin kuitenkin vei mukanaan maatalouden maailmaan. Toppari lähettää terveisiä Lappajärvelle, jossa työskenteli kandina kesällä 2003 ja sijaisti kunnaneläinlääkäriä useaan otteeseen valmistumisen jälkeenkin.

”Perustietoni maidontuotannosta ovat peräisin sieltä. Opin poi´ittamaan, Naseva tuli tutuksi ja sitä ennen teurastamojen omat terveydenhuoltokäynnit”, Toppari kertoo.

Lappajärven jälkeen Toppari työskenteli jonkin aikaa Seinäjoen kaupungilla ja aluehallintovirastossa. Valvojana hän pääsi tutustumaan monipuolisesti eläinten pitoon myös turkistarhoilla ja siipikarjatiloilla. ”Näin hirveän määrän tiloja, ja asiat olivat pääsääntöisesti kunnossa”, hän kuvaa kokemuksiaan.

Valvonnasta hän kuitenkin hakeutui kuuden vuoden jälkeen Eviraan tuotantoeläinpatologian tutkijaksi.

”Siat olivat pääosassa, mutta kaikki avattiin mitä ovesta tuli, niin vasikat ja lehmät kuin siipikarjakin. Se oli opettavaista. Kun näki hengitysoireiden vuoksi lopetetun vasikan keuhkot, tajusi, että mikään antibiootti ei olisi pystynyt eläintä pelastamaan.”

Toppari on tehnyt myös tarkastuseläinlääkärin töitä teurastamossa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli ETT:ssä Sikavan asiantuntijaeläinlääkärinä reilut kolme vuotta. Monipuolinen työkokemus on antanut hyvät eväät eläinterveyden kehittäjälle.

Ina Toppari asuu Seinäjoella miehensä ja neljävuotiaan poikansa kanssa.

Teksti: Raila Aaltonen   Kuvat: Pekka Rousi