Maitomarkkinoiden heilahtelut jatkuvat

Lapsuuden kesät olivat lämpimiä ja aurinkoisia. Jos vettä satoi, niin korkeintaan yöllä. Kesä oli huoletonta aikaa, vailla murheita. Aika kultaa tietenkin muistot, mutta jotenkin maailma oli vakaammassa tilassa tuolloin muutenkin kuin sääolosuhteiden kannalta katsottuna.

Viimeisimmän 15 vuoden aikana maailma on muuttunut epävakaammaksi taloudellisesti ja poliittisesti. Toisen maailmansodan jälkeinen vakauden ja nopean kasvun aikakausi päättyi finanssikriisiin.

Aloitin urani maitotilayrittäjänä 26 vuotta sitten. Tulevaisuutta pystyi tuolloin suunnittelemaan varsin vakaassa ympäristössä. Talouslaskelmissa riskinhallintaan riitti korkeintaan 3–4 senttiä per litra matalampi tuottajahinta vallitsevaan tilanteeseen nähden. Maitokiintiöt, EU:n vientituki ja tuontirajoitukset vakauttivat markkinoita. Maitotuotteiden tuonti Suomeen oli varsin vähäistä, joskin kasvamaan päin.

KUKA

Jarno Kämäräinen

Valion hallituksen jäsen, joka viihtyy paremmin lypsyllä kuin traktorin ratissa ja harrastaa hiihtoa sekä kanakoirilla metsästystä.

Suurin osa sen aikaisista markkinaa vakauttavista tekijöistä on poistunut käytöstä. EU:lla on edelleen jonkinlainen tuontisuoja, ja sopimustuotanto omalta osaltaan vakauttaa Valion markkina-asemaa. Lukuisia epävarmuustekijöitä on kuitenkin ilmaantunut markkinaan: muun muassa sota, kasvava tuotanto, kilpailevat tuotteet ja kasvukauden sääolosuhteetkin ovat muuttaneet maitomarkkinaa epävakaammaksi.

Ukrainan sodan alkamisen ja koronapandemian jälkeinen aika on lisännyt maitomarkkinoiden volatiliteettia eli heilahteluja kovasti. Maitomarkkinoiden tulevaisuuden arviointi on todella vaikeaa. Kuka olisi kaksi vuotta sitten kyennyt ennustamaan Euroopan keskimääräisen tuottajahinnan käyvän lähes 60 sentissä litralta ja romahtavan seuraavan puolen vuoden aikana noin 20 senttiä alaspäin?

Metsäteollisuustuotteiden markkinoita on sanottu syklisiksi, mutta näyttää siltä, että maitotuotemarkkinat ovat vielä syklisempiä.

Spot-hinta kuvaa markkinoiden tulevaa kehitystä. Spot-maidot ovat eriä, joista meijerit käyvät kauppaa keskenään. Hinnan noustessa markkinoilla on pulaa maidosta, ja päinvastoin hinnan laskiessa ylituotantoa. Esimerkiksi vuosi sitten Saksan spot-hinnat olivat huipussaan noin 60 sentissä litralta, josta ne putosivat alkuvuoden aikana alle 30 senttiin. Nyt ne ovat jälleen nousseet lähelle 50 senttiä.

Metsäteollisuustuotteiden markkinoita on sanottu syklisiksi, mutta näyttää siltä, että maitotuotemarkkinat ovat vielä syklisempiä.

Mistä yhä nopeampi syklisyys sitten johtuu? Tekijöitä on useita, ja niiden painoarvot vaihtelevat. Perimmäisiä tekijöitä lienevät markkinasääntelyn väheneminen, ruuankulutuksen kasvu ja väestön länsimaistuminen, maidontuotannon kustannusten kasvu ja tuotannon kannalta haastavat luonnonolosuhteet. Globaalista tuotannosta liikkuu maailmanmarkkinoilla vain alle 10 prosenttia, mutta globaali markkinakysyntä heiluttaa myös kotimarkkinoidemme hintatasoa.
Toimintaympäristö tulee olemaan haastava jatkossakin.

Maitotuotteiden hinnat muuttuvat nopeasti kuten tuotantopanostenkin hinnat. Todellinen sota ja käynnissä olevat kauppasodat aiheuttavat kapeikkoja toimitusketjuihin ja saattavat aiheuttaa nopeitakin hinnan nousuja. Toisaalta väestön kasvu ja viljelykelpoisen maan väheneminen tulevat lisäämään ruuan kysyntää, joka tulee pitämään sekä tuottajahinnat että panoshinnat totuttua korkeampina. Markkinakorkojen nousu vaatii investoinneilta aikaisempaa parempaa tuottoa, jotta ne voidaan toteuttaa.

Kansainvälisesti maitotuotteiden kysynnän kasvu jatkuu, mutta länsimaissa tapahtuu pientä kysynnän kutistumista. Kasvu tapahtuu kehittyvissä maissa Aasiassa ja Afrikassa. Myös alueittaisessa tuotannossa tapahtuu muutoksia. Ilmaston lämpeneminen haavoittaa monia nykyisiä kilpailukykyisiä tuotantoalueita kuten Välimeren aluetta ja USA:n länsirannikkoa. Tuotanto tulee vuosikymmenten kuluessa siirtymään pohjoisemmaksi muun muassa USA:n keskilänteen ja Itämeren alueelle. Kehitys on hidasta eikä nopeita siirtymiä nähdä.

Suomella on edelleen vahvat edellytykset olla maitotilayrittäjän kannalta houkutteleva maidontuotantoalue. Se vaatii onnistumista Valion investoinneissa ja myös omistajayrittäjien investoinneissa tuotantoon. Tehtävä ei ole helppo missään kohdin, mutta edellytykset ovat olemassa.

Näkökulmat
Lehmällä on tärkeä rooli ruokajärjestelmässä
Näkökulmat
3 näkökulmaa: Alkutuotannon vastuullisuus kiinnostaa
Näkökulmat
Kotala selvittää: Uusi laki antaa lehmien olla lehmiä