Katsaukset

Maitoa tarvitaan jatkossakin meillä ja maailmalla

17. huhtikuuta 2024

Koko tuotantoketjun vastuullisuus tulee painottumaan maitomarkkinoilla. Vaikka Euroopan maidonkulutus vähenee, uusia kasvumarkkinoita löytyy esimerkiksi Aasiasta. Kasvua saadaan erilaisista maitopohjaisista lisäarvotuotteista.

Kansainvälisiä maito- ja lihamarkkinoita luotaavan ranskalaisen tutkimus- ja konsulttiyhtiön Giran joulukuussa 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan maailman maitomarkkinat ovat murroksessa. Vastuullisuus ulottuu koko tuotantoketjuun.

”Suomessa ollaan edelläkävijöitä, ja täällä on varauduttu muutoksiin hyvin”, Giran toimitusjohtaja Christophe Lafougere sanoo.

Maidonkulutus laskussa

Maidonkulutuksen arvioidaan laskevan Euroopassa noin kahdeksan prosenttia vuosina 2023–2028, mutta tuotanto voi Lafougeren mukaan muuttua negatiiviseksi kulutukseen nähden vuoteen 2028 mennessä, mikä voi johtaa jopa maitosotaan. Teollisuus kilpailee jo tuottajista Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

”Kun maidon määrä vähenee, pyritään ostoihin naapurimaista. 300 kilometrin kuljetusmatka on vielä teollisuudelle kannattavaa. Koska maito maksaa teollisuudelle enemmän, pitäisi saada mahdollisimman paljon lisäarvoa kaikista maidon raaka-aineista, jotta tuottajat pystytään pitämään”, Lafougere sanoo.

Lisäarvoa tuottaville, ravitsemuksellisille ja terveysvaikutteisille tuotteille on kysyntää maailmanlaajuisesti eri tuoteryhmissä. Erityisesti proteiinilähteenä käytettävän heran sekä maitorasvan hyödyntäminen kasvaa.

Perinteisten maitotuotteiden kulutus tulee Giran tutkimuksen mukaan olemaan seuraavina vuosina maailmanlaajuisesti tasaista. Tosin Intian ja Pakistanin osuus puuttuu tutkimuksesta. Eurooppaa lukuun ottamatta kulutuksessa ei ole nähtävissä suurta laskua tai nousua.

”Juuston osuus kasvaa Euroopassa, ja siihen tarvitaan myös enemmän raaka-ainetta. Nestemäisen maidon kulutus laskee, muiden maitopohjaisten juomien kysyntä kasvaa”.

Pohjois-Amerikan markkinoilla kasvua

Maailmanlaajuisesti maidon kokonaiskulutus kasvaa Pohjois-Amerikassa, jossa myös tuotanto kasvaa hieman. Uusi-Seelanti on maidontuotannossa ja -kulutuksessa jo negatiivinen. Parhaat mahdollisuudet vientiin löytyvät Lafougeren mukaan Kaakkois-Aasian maista, kuten Filippiineiltä, Thaimaasta ja Malesiasta. Siellä kysyntä kasvaa, mutta tuotanto-olosuhteet ovat huonot, joten maitoa on tuotava muualta.

”Kiinassakin kulutus on nousussa, mutta sen oma tuotanto on kasvanut niin, että maidon hinta on laskussa”, Lafougere kertoo.

Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Giran toimitusjohtaja Christophe Lafougere vieraili Suomessa tammikuussa.

Vastuullisuuden vaatimukset ulottuvat yhä enemmän myös maitotilayrittäjiin.

”Yksi syy Euroopan maidontuotannon laskuun on vastuullisuusvaatimusten tuoma epäselvyys markkinoilla. Sukupolvenvaihdoksia tai pitkän aikavälin investointeja ei ehkä uskalleta tehdä. Mutta ne tuottajat pärjäävät markkinoilla, jotka huomioivat teoissaan vastuullisuusvaatimukset”, Lafougere sanoo.

”Lisäarvoa tuottaville, ravitsemuksellisille ja terveysvaikutteisille tuotteille on kysyntää maailmanlaajuisesti eri tuoteryhmissä.”

Lafougere kertoi maitomarkkinoiden kuulumisista sekä Osuuskunta Pohjolan Maidon että Osuuskunta Maitosuomen seminaareissa.

Tärkeimmät ajurit vastuullisuustekojen ja päästövähennysten toteuttamisessa ovat asiakkaiden kysyntä ja valtionsääntely. Tuotteiden loppukäyttäjiltä tulee vaatimuksia päästövähennyksiin, mikä näkyy Lafougeren mukaan jo suurten elintarvikebrändien ja vähittäiskaupan asettamissa nollapäästötavoitteissa. Ne vaativat mahdollisimman vähäpäästöisiä tuotteita ja tekoja koko ketjulta tuottajista lähtien.

”Päivittäistavarakaupan mittauksissa maito- ja naudanlihatuotteet ovat suuripäästöisimpiä, joten niiden tuottamiseen ja valmistukseen mahdollisimman vastuullisesti kohdistuu myös suurimmat paineet”, Lafougere sanoo.

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa CAP:ia vuosille 2023–27 käytetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiksi on asetettu muun muassa vähennyksiä lannoitteiden, antibioottien ja torjunta-aineiden käyttöön, luomutuotannon kasvattamiseen ja hiilidioksidin talteenottotoimenpiteisiin.

”Suomessa ollaan sekä maito- että liha-alalla päästövähennystoimenpiteissä Euroopan laajuisesti edelläkävijöitä. Suunta on oikea”.

Teksti Tuula Kukkola-Räinä Kuvat Leena Jokinen, Nautasuomi