Maissinviljelyn pohjoisrajalla

Maissisäilörehusiilon avaaminen lumipyryssä pimeänä talviaamuna on homma, jota ei pääse kokemaan kovin monessa paikassa maailmassa.

Reisjärvellä Ilolan tilalla sellainen siilo kuitenkin on, ja siilossa on laadukasta rehua.

Ilolan tilalla on todettu, että maissisäilörehu on maittava täydennys seosrehuun. Ruokinnassa se korvaa tilalla kokoviljasäilörehun.

Pioneer-maissi kylvettiin Ilolan tilalla 22. toukokuuta muovin alle Samco-tekniikalla. Märästä kesästä huolimatta korjattavaa kuiva-ainesatoa ehti muodostua 11 tonnia hehtaaria kohden, vaikka korjuu oli noin viikkoa toivottua aikaisemmin, jo syyskuun 22. päivä. Halla oli kuitenkin vieraillut seudulla jo elokuun puolella, joten kasvuston ylimmät lehdet olivat ruskettuneet.

Korjuun suoritti Rönnin urakointiketju ajosilppurilla, jossa on maissinkorjuupää. Maissi oli märkää ja puristenestettä erottui rehusta reilusti. Jyvät olivat jo alkaneet kovettua.

Säilönnässä käytettiin AIV Ässää. Se oli oivallinen säilöntäainevalinta, koska rehu oli niin märkää: AIV Ässä estää tehokkaasti liiallisen käymisen ja hiivojen lisääntymisen rehussa. Sen ansiosta rehussa on korkea sokeripitoisuus ja maittava maku. Rehu tuoksuu raikkaalle ja on hygieeniseltä laadultaankin erinomainen kuitulisä seosrehuruokintaan. Ilolan tulevaisuuden visioissa onkin, että kun seosrehussa on maissisäilörehua, nurmirehu voidaan korjata erittäin aikaisin ja erittäin sulavana mutta seosrehu sisältää silti riittävästi kuitua.

Pohjoisen maissisäilörehun mahdollisuuksia…

  • Onnistuessaan viljelijä saa suuren hehtaarisadon kertakorjuulla.
  • Karjanlannan saa hyödynnettyä tehokkaasti viljelyssä.
  • Soveltuu käytettäväksi kokoviljasäilörehun tapaan, eli lypsylehmille nurmirehun lisänä ja kuidun lähteenä (NDF 505–594 g/kg ka, jossa sulamatonta kuitua enemmän kuin nurmirehussa).
  • Sadonkorjuun ajoittuminen voi sopia tilan muuhun työrytmiin paremmin kuin kokoviljasäilörehun korjuu.

... ja haasteita

  • Satotasot vaihtelevat paljon (4 000–26 000 kg ka/ha).
  • Maissinviljely vaatii voimakkaan lannoituksen (typpeä 150 kg/ha tai enemmän).
  • Viljely ja sadonkorjuu vaativat erikoiskoneita.
  • Sadon laatu vaihtelee sen mukaan, miten hyvin tähkät kehittyvät(tähkien osuus sadossa 2–30 %).
  • Rehuarvot (energia ja valkuainen) saattavat jäädä alhaisiksi
  • (esim. D-arvo 626–678 g/kg ka, raakavalkuainen 57–111 g/kg ka).

Katso taulukosta Ilolan maissisäilörehun laatu

Lähde: Koetuloksia Ruukista, Ylistarosta ja Maaningalta. Huuskonen Arto (toim.) 2012. Nautatilojen rehukasvivalikoima laajemmaksi. Tuloksia Innonauta-hankeen tutkimuksista. MTT Raportti 77.

  • Arja Seppälä - AIV-tuotekehityspäällikkö, Eastman Chemical Company

    Arja Seppälä

    AIV-tuotekehityspäällikkö
    Eastman Chemical Company


Kuva: Arja Seppälä