Linkkinä käytännön ja tutkimuksen välissä

Mittava työura lypsyn, maidon jäähdytyksen ja maitohygienian parissa on Esa Manniselle iso kiitollisuuden aihe.

Esa Mannisen työssä on yhdistynyt mielenkiintoisella tavalla tekniikka ja biologia. Lypsyssä tekniikan on täytettävä biologian asettamat vaatimukset, josta lypsykone on erinomainen esimerkki.

”Kone on kiinni eläimessä, ja jos tekniikka ei toimi kunnolla tai lypsyrutiinit ovat pielessä, lypsytyö vaikeutuu ja utareet tulehtuvat. Vaikka vedinten pyyhkiminen ja alkusuihkeiden ottaminen saattaa tuntua ajan haaskaukselta, maitoa ei saada lypsettyä millään lypsykoneella ilman maidonantirefleksiä.”

Lypsyyn ja maidon laatuun liittyvät työtehtävät ovat kuuluneet Esan työpöydälle uran alkuvaiheista saakka. Vankan pohjan työhön tarjosivat opinnot Helsingin yliopiston maatalousteknologian laitoksella, harjoittelu Kanadassa sekä nuoruus etelähämäläisellä kotitilalla. Valiolla hän aloitti työt vuonna 1988.

Valiovuosien välissä Esa ehti vetää suomalaisten meijeriyritysten rahoittamaa MTT:n (nyk. LUKE) Maitokoneet-yksikköä yli 10 vuotta, kunnes palasi Valiolle neuvontapäälliköksi Valio Lypsy -palveluihin.

Suuria muutoksia uran varrella

Suurin maitotiloilla tapahtunut muutos Esa Mannisen työuran aikana on ollut automaattilypsyn yleistyminen.

”Olen seurannut automaattilypsyn käyttöönottoa kansainvälisesti vuodesta 1992. Suomeen ensimmäiset lypsyrobotit tulivat vuonna 2000 ja nyt automattilypsyn osuus tuotetusta maidosta on jo yli 50 prosenttia”, Esa kertoo.

Toinen suuri muutos on liittynyt lypsykoneiden mitoittamiseen ja testaamiseen. 1990-luvun puoliväliin asti lypsykoneen lisälaitteineen tuli täyttää Valtion maatalousteknologian tutkimuslaitoksen (Vakola) asettamat vaatimukset, ja valtuutetut neuvojat testasivat uudet lypsykoneet maitotiloilla.

”Silloiset vaatimukset oli luotu pohjoismaisena yhteistyönä, joka oli saanut alkunsa jo vuonna 1967, kun lypsykoneiden toimintaa saattoi luonnehtia vähintäänkin epämääräiseksi. Pohjoismaiset meijeriyritykset muodostivat tuolloin maidon laatutyötä edistävän yhteistyöverkoston, jonka nimestä käytetään lyhennettä NMSM.”

Verkosto osallistui kansainvälisten lypsykonestandardien uudistamiseen jopa niin aktiivisesti, että NMSM:ää alettiin standardisointityöryhmässä kutsua leikkisästi ”pohjoismaiseksi mafiaksi”. Kun uudet ISO-standardit kehittyivät tasoltaan riittäviksi, pohjoismaisista suosituksista luovuttiin asteittain.

”Nykyään lypsykoneiden mitoitus, asennus ja toiminta on pääosin moitteetonta ja uusien lypsykoneiden testauksista vastaa laitteen asentaja.”

Manninen on huomioinut, että lisääntyneestä automaatiosta huolimatta – tai ehkä juuri siksi – maidon laatupoikkeamariskit ovat edelleen ajankohtainen aihe.

”Mitä ilmeisimmin automatiikan toimintaan luotetaan liian sokeasti.” Tilakoon kasvaessa ja työmäärän lisääntyessä myös säännölliset valvontarutiinit ovat karsiutuneet. Esimerkiksi antibioottivahingot voisi välttää testaamalla tilasäiliömaitoa hoitojen ja varoaikojen aikana.

Suurin maitotiloilla tapahtunut muutos on ollut automaattilypsyn yleistyminen.

Neuvonnallisen lypsykoneen testauksen siirtyminen lähemmäksi lehmää, utareterveyttä ja lypsyn onnistumista on myös merkittävä alalla tapahtunut muutos.

”Valiolaisten tilojen hyvä lypsyrutiini näkyy näissä mittauksissa. Toki huonokin lypsyrutiini paljastuu, ja silloin on hyvä tehdä muutoksia”, Esa toteaa.

Vuosien lypsykokemus yhdistettynä nykyaikaiseen tekniikkaan

Tällä hetkellä Valio-ryhmässä työskentelee 9 VaDia-alipainemittauksiin ja lypsyyn perehtynyttä asiantuntijaa, jotka hallitsevat mittaukset sekä perinteisessä että automaattisessa lypsykoneessa.

”Näiden asiantuntijoidemme vuosikymmenien lypsykokemus yhdistettynä nykyaikaiseen mittaustekniikkaan on erinomainen ja ainutlaatuinen yhdistelmä!” Markkinoilla olevien nännikumien mittaukset ja mittauksien kehittäminen jopa ISO-standarditasolle asti on kuulunut Mannisen työtehtäviin.

”Tieto erimallisten nännikumien ominaisuuksista tukee merkittävällä tavalla VaDia-lypsyalipainemittauksia ja etenkin mittauksissa havaittujen ongelmien ratkaisemista.”

Mannisen uran aikana maidon esijäähdytys on yleistynyt merkittävästi, mikä säästää sähköä ja tuottaa tarvittaessa lehmille lämmitettyä juomavettä. Myös maitohuoneen ulkopuolelle asennettavat siilotilasäiliöt ovat yleistyneet.

Pohjoismaista yhteistyötä

Pohjoismaista yhteistyötä ja NMSM:n toimintaa Manninen kuvaa erityisen tärkeäksi koko työuransa kannalta. Kansainvälisen meijerijärjestön eli IDF:n kautta hän on pitänyt yhteyttä maailman lypsykoneneuvojiin, -tutkijoihin ja yritysten edustajiin. Myös ISO- ja CEN-standardisointityöryhmät ovat tarjonneet oppia sekä lypsykoneiden että maidon jäähdytyksen toimintaan liittyen. Viimeisten työvuosikymmenten aikana kehityspäällikkö ja Valio Lypsy -palveluiden toinen kantava voima, Kaj Nyman, on ollut Manniselle tärkeä työpari.

”Kiitos sinulle Kaj näistä yhteisistä työvuosikymmenistä!”

Maitotiloille ja maidonhankintaosuuskuntiin Manninen lähettää lämpimän kiitoksen yhteistyöstä työuransa aikana.

”Jokaisella tilakäynnillä on löytynyt jotain uutta ja erilaista, johon toimintaympäristön muutos on tuonut omat mausteensa. Yhteistyö maitotilayrittäjien, osuuskuntien asiantuntijoiden, eläinlääkäreiden, laitetoimittajien, opettajien, tutkijoiden ja viranomaisten kanssa on ollut työni rikkaus, joka on motivoinut. Olen ollut onnekas saadessani työskennellä näin pitkään suomalaisen maidontuotannon parissa.”

Manninen muistuttaa, että valiolaisilla maitotiloilla on käytössään erinomainen kokemuksen, osaamisen ja tiedon resurssi.

”Osuuskuntien ja Valion asiantuntijat sekä järjestelmiemme keräämä laaja tietopankki hyödyttävät kaikkia valiolaisia maitotiloja. Asiantuntijuuden jatkuvuuden turvaaminen ja kehittäminen sekä tiedon parempi hyödyntäminen ovat keskeisiä haasteita jo nyt”, Manninen näkee.

Hän on kokenut olevansa palveluammatissa kuunnellen ja toteuttaen sekä asiantuntijoiden että tilojen toiveita.

”Valion alkutuotannon työyhteisöä parempaa olisi tuskin voinut olla, ja Valio työnantajana on luotettava sekä työntekijöihinsä panostava. Vapautta ja vastuuta on ollut juuri sopivassa suhteessa.”

Uransa huippuhetkeksi Manninen kuvaa vihkimisen Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 2015. Mannisen työuraan onkin mahtunut oman osaamisen jakamista opetustyön kautta lukuisille alan opiskelijoille sekä eläinlääketieteellisessä että maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.

Kunniatohtori Esa Manninen

  • MMM, agronomi
  • Valio-ryhmän palveluksessa maidon laadun ja lypsyn asiantuntijana v. 1988–2022
  • Walter Ehrströmin säätiön pronssinen ansiomitali v. 2008
  • Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kunniatohtori v. 2015
  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki v. 2017
  • Perheeseen kuuluvat vaimo, Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Manninen ja kaksi aikuista poikaa
  • Valion suosikkituotteet viljaa sisältävät jogurtit sekä Valio Gefilus® Kefir ja piimä.

Miten maidontuotanto on kehittynyt työurasi aikana v. 1988–2022?

  • Maitotilojen määrä on vähentynyt kymmenesosaan
  • Lehmien määrä puolittunut, mutta maidon kokonaistuotanto laskenut vain hieman yli 10 prosenttia
  • Keskimääräinen karjakoko on viisinkertaistunut
  • Lehmien keskituotos on kaksinkertaistunut
  • E-luokan maidon osuus on kasvanut 53:sta 97 prosenttiin.

Teksti: Anu Artjoki
Kuvat: Annileena Vataja ja Kaj Nyman

Näkökulmat
Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen
Näkökulmat
Tilojen arki ei mahdu tilastoihin
Näkökulmat
Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi